This content breaks down the multifaceted concept of sustainable development into its core components: ecological, economic, and socio-cultural sustainability, explaining each and their interconnectedness. It emphasizes the urgency of addressing issues like climate change and biodiversity loss for future human well-being.
Mind Map
Click to expand
Click to explore the full interactive mind map • Zoom, pan, and navigate
Hei! Minun nimi on Suvi Niemi-Kapee ja tässä äänityksessä katsotaan tarkemmin kestävän kehityksen eri osa-alueita.
Edellisessä videossa pohdittiin jo hieman mitä se kestävä kehitys yleisesti on, ja nyt pilkotaan se pienempiin osiin.
Kestävä kehitys on toki kokonaisvaltainen käsite, mutta joskus on hyödyllistä pilkkoa se pienempiin osiin ja tarkastella sitä tietystä näkökulmasta.
Kestävä kehitys usein jaetaan kolmeen tai neljään osa-alueeseen.
Ne osa-alueet on ekologinen kestävä kehitys, taloudellinen kestävä kehitys ja sitten sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys.
Se sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys yleensä niputetaan yhteen, koska niillä on niin paljon päällekkäisyyksiä.
Katsotaan tosiaan tarkemmin, mitä jokainen osa-alue näkökulma pitää sisällään ja
samalla opitaan sitten lisää käsitteitä tähän kestävään kehitykseen liittyen.
Ensimmäisenä on hyvä käsitellä tämä ekologinen kestävyys eli ekologisesti kestävä kehitys.
Se on hyvä käsitellä ensimmäisenä, sillä se toimii pohjana noille muille kestävän kehityksen osa-alueille.
Jos toiminta tai kehitys ei ole ekologisesti kestävää, niin se tuskin on kestävää sosiaalisesti, kulttuurisesti tai taloudellisesti.
Ihan ensin voitais purkaa toi sana ekologinen.
Ekologiahan on biologian osa-alue, joka tutkii ekosysteemien toimintaa.
Eli ekologit tutkii sitä, miten ekosysteemi toimii, miten se elollinen ja eloton on vuorovaikutuksessa keskenään, miten eliöt vaikuttaa toisiinsa.
Eli tosiaan ekologia on biologian osa-alue, tutkimussuuntaus.
Miten se sana sulle ehkä on tuttu, tämä sana ekologinen, on ehkä se, että
puhutaan ekologisista tuotteista tai ekologisesta toiminnasta, jolla tarkoitetaan ympäristöystävällistä toimintaa vaikkapa.
Täytyy muistaa, että ekologia itsessään ei arvota luontoa eikä ole luonnonsuojelua.
Ekologit tutkivat luonnon toimintaa ja toki usein sitten ymmärtävät luonnon arvon kyllä hyvin, koska ovat tiiviisti tekemisissä ekosysteemien kanssa.
No, se ekologinen kestävyys. Mitä se ekologisesti kestävä kehitys on?
No, se on yksinkertaisesti sitä, että me halutaan taata ekosysteemien toimivuus myös tulevaisuudessa.
Tarkoittaa sitä, että me ei haluta häiritä ekosysteemejä niin, että ne eivät enää palautuisi.
Se että ne ekosysteemit toimisivat ihmisen kannalta myös hyvällä tavalla, niin on elinehto ihmiselle, koska
olemme täysin riippuvaisia luonnosta. Materiaali, energia - kaikki, mitä me käytetään, tulee
meidän ympäristöstä, niin me halutaan että ne ekosysteemit toimii mahdollisimman hyvin.
Tämän kuvan kautta päästään sellaiseen aiheeseen, joka on hyvin haastava tämän ekologisen kestävyyden kannalta.
Aihe on tietenkin ilmastonmuutos. Tässä kuvassa näkyy jääkarhuja, joilla onnekseen vielä tassujen alla on jonkin verran jäätä.
Ilmastonmuutos siis lyhyesti tarkoittaa sitä, että meidän maapallon keskilämpötilat ovat kohoamassa.
Ne ovat kohoamassa sen takia, että ihminen on vapauttanut ilmakehään niin paljon kasvihuonekaasuja.
Merkittävimpinä niistä ihmisen vapauttamista on hiilidioksidi ja metaani,
ja hiilidioksidia esimerkiksi vapautuu suuret määrät fossiilisia polttoaineita poltettaessa.
Nää kasvihuonekaasut siis menevät meidän ilmakehään ja pidättävät lämpösäteilyä
maapallolla, maapallon ilmakehässä, ja tämä siis lämmittää ilmastoa.
Nyt on ihan totta, kun kuulet ja sulle sanotaan, että maapallon ilmasto on muuttunut aikojen kuluessa
useastikin ja näin toki on. Maapallo on ollut suuri lumipallo jossain vaiheessa.
Täällä on ollut hyvin paljon lämpimämpää jossain vaiheessa. Ilmasto
vaihtelee pitkällä aikavälillä maapallolla. Siihen vaikuttaa muun muassa maapallon planetaariset liikkeet. Se on ihan selvä.
Mikä ongelma siinä tämänhetkisessä ilmastonmuutoksessa on,
on se, että se tapahtuu huomattavasti nopeammin kuin ilmaston muuttuminen yleensä.
Ja tää aiheuttaa sen, että eliöillä ei oo aikaa sopeutua tähän muutokseen.
Ilmastonmuutoksen kaikkia vaikutuksia me emme osaa ennustaa. Me voimme hieman käyttää mielikuvitusta ja
miettiä erilaisia skenaarioita siitä, mitä ehkä tulee tapahtumaan.
Selvää on se, että jos lämpötilat kohoaa - lämpötilat ovat siis kohonneet jo esiteollisesta ajasta
tähän päivään - niin jäätiköt sulaa. Ja se, että jäätiköt sulaa, aiheuttaa sen, että merenpinta nousee.
Ja tämä toki tämä jäätiköiden sulaminen, niinkuin tässä kuvassa näkyy, vaikuttaa alueella eläviin eliöihin,
mutta tosiaan valtamerten pinnan nousulla voi olla sitten paljon globaalempeja vaikutuksia
myös ihmisen kannalta, koska kun katsot maapallon karttaa ja tutkit niitä suuria kaupunkeja, mietit missä sitä asutusta on paljon, niin
huomaat aika nopeasti, että se keskittyy rannikkoseuduille.
Ilmastonmuutos ei missään nimessä ole tällainen kiistanalainen asia, niin kuin usein annetaan ymmärtää.
Se on fakta. Se on asia, mistä on tieteellistä näyttöä niin paljon, että siitä ei oikeasti voi olla
eri mieltä. Se ei ole mielipideasia. Toki poliittisista syistä sitä voidaan vääntää sitä asiaa
aika paljon, mutta kyllä ilmastonmuutos on jo otettu vastaan
tietona. Se että mitä sille voi tehdä, on sitten eri asia, tai mitä ollaan valmiita tekemään
ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Estää sitä ei enää voi, mutta sitä prosessia voi hidastaa.
Minkälaisia keinoja siinä olisi, niin esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytön merkittävä pienentäminen.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tosiaan tuossa mainitsin muutaman, mutta meidän on aika vaikee
nähdä niitä kaikkia vaikutuksia, koska ei me tunneta esimerkiksi maapallon
merivirtojen ja planetaaristen tuulien systeemiä niin hyvin, että me pystyttäisiin ennustaa näitä kaikkia vaikutuksia.
Ilmeistä on se, että sääolosuhteet tulee muuttuu monilla alueilla
sään ääri-ilmiöt luultavasti lisääntyy. Rankkasateet voivat lisääntyä niillä alueilla, missä rankkasateita on ollutkin ja sitten taas kuivuus lisääntyy
toisilla alueilla vaikuttaa eliöiden käyttäytymiseen tietenkin, esimerkiksi muuttokäyttäytymiseen.
Suuria sukupuuttoja on tiedossa luultavasti ilmaston muutoksesta johtuen
eli se, että tietyt eliölajit katoavat kokonaan tämä ilmastonmuutoksen seurauksena.
Vaikutuksia ihmisillekin tietenkin on paljon ja Suomessa esimerkiksi nähdään tuholaisten
lisääntyminen tulevaisuudessa, jos meidän talvet tästä paljon lauhenee.
Nyt jos me halutaan liittää tää ilmastonmuutos esimerkiksi siihen ekosysteemien toimintaan, niin
yksi tämmönen mahdollinen positiivinen takaisinkytkentä liittyy metaaniin.
Esimerkiksi Euraasian pohjoisosissa Siperiassa on suuria määriä metaania sitoutunut
sinne jäätikköön ja ikiroutaan. Ja nyt ajatus on se, että jos ilmasto lämpenee ja nämä
jääalueet ja raudat sieltä sulaa, niin sieltä vapautuu suuria määriä metaania ilmakehään, mikä edelleen
sitten kiihdyttää tätä ilmastonmuutosta. Elikkä tässä ois niin sanottu positiivinen takaisinkytkentä.
Ja jos tämmöinen prosessi lähtee hallitsemattomasti vahvistamaan itseään, niin sitten se on suuri, suuren suuri ongelma ihmisen kannalta.
No toinen asia, mikä liittyy ekologisesti kestävään kehitykseen, on tietenkin se, että pyritään säilyttämään maapallon biodiversiteetti mahdollisimman suurena.
Biodiversiteetti käsitteenä tarkoittaa luonnon monimuotoisuutta. Se voidaan ymmärtää monella eri tasolla.
Helpoiten se on ymmärrettävissä niin, että se tarkoittaa sitä, että ympäristöstä luonnosta löytyy paljon erilaisia lajeja
ja ne lajin yksilöt on keskenään vielä erilaisia.
Meillähän on maapallolla x määrä lajeja. Emme tiedä, kuinka monta miljoonaa lajia täällä oikein on. Me ei oo missään nimessä löydetty kaikkia. Me ei oo nimetty kaikkia.
Mutta selvää on se, että lajeja on kuolemassa sukupuuttoon suurta tahtia tällä hetkellä.
Puhutaan kuudennesta sukupuuttoaallosta ja se on ihmisen toiminnan aiheuttama.
Ei se ihminen sitä tietenkään tahallaan tee, mutta toiminnan seurauksena esimerkiksi monet elinympäristöt tuhoutuu
ja siten siellä elävät lajit myös kuolevat pois.
Biodiversiteetti liittyy myös ekosysteemin toimintaan ja ekosysteemin kykyyn palautua.
Tästä on paljon eriäviä mielipiteitä ekologiassakin ja biologiassa, mutta
voidaan ajatella, että mitä enemmän tämmöstä biodiversiteettiä on,
niin sitä parempi palautumiskyky luonnolla myös on.
Biodiversiteetin suojelu onkin tärkeä osa ekologisesti kestävää kehitystä.
Mitä tässä kartalla nyt näkyy, niin tässä kartalla näkyy niin sanottuja hotspotteja eli kuumia pisteitä.
Alueita, joilla on paljon lajeja, paljon endeemisiä lajeja,
ja tästä kartasta huomaa, että ne keskittyy aika pitkälle lämpimille alueille tuonne tropiikkiin.
Se on ihan selvää, että lähellä päiväntasaajaa on enemmän lajeja kuin sitten lähellä napoja,
koska päiväntasaajalla on elämälle suotuisammat olosuhteet. Siellä on lämpimämpää ja siellä on kosteutta.
Nyt jos mietitään ekologisesti kestävää kehitystä. Mikä ois oleellista, on tietenkin se, että ihmisten kulutustottumukset
ja sitten myös yhteiskunnan energiamuodot olisi mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia.
Eli niin, että resursseja käytettäis mahdollisimman tehokkaasti, eikä niitä käytettäis turhaan.
Väestö on siis ollut eksponentiaalisessa kasvussa 1900-luvulla.
Edelleenkin väestö kasvaa. Kasvu ei oo kiihtyvää enää, mutta ihmisiä tulee olemaan miljardeja vielä lisää.
Ja nyt jos mietitään, että meitä tulee olemaan vielä paljon enemmän, niin minkälaisilla kulutustottumuksilla
me voitais taata kaikille ihmisarvoinen elämä.
Ja se liittyy sitten kyllä myös tähän sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kestävään kehitykseen.
Nyt ekologinen kestävä kehitys. Siinä pitää ottaa huomioon se, että vaikka me ei tunnettais tarkasti sitä, miten ihmisen toiminta
toiminta vaikuttaa meidän ekosysteemeihin, niin meillä pitäis olla vähän järki päässä ja pitäisi noudattaa varovaisuusperiaatetta.
Eli sitä, että vaikka selkeetä tieteellistä näyttöä ei ois jonkun asian haitallisuudesta,
niin silti kannattaisi edetä asian kanssa varoen,
koska tosiaan, jos tapahtuu peruuttamattomia asioita, niin se haittaa jo sitten myös ihmisen hyvinvointia merkittävällä tavalla.
Nyt jos miettii vaikka eliölajien sukupuuttoa, niin se lajin kuoleminen sukupuuttoon on aika lopullinen asia.
Toki geeniteknisillä menetelmillä nykyään pystytään tekemään kaikenlaista.
Se, että onko siinä järkeä ja onko se kannattavaa, on eri asia, mutta tavallaan se on lopullinen asia se sukupuutto.
No sitten taloudellinen kestävä kehitys, taloudellinen kestävyys. Tää on siis täysin riippuvaista tuosta ekologisesti kestävästä kehityksestä,
mutta taloudellisella kestävyydellä halutaan nimenomaan viitata siihen, että meidän taloussysteemit,
meidän markkinatalous, kapitalistinen markkinatalous, miten se toimisi, olisi kestävällä pohjalla. Tässä esimerkiksi tällaista ylivelkaantumista
pyritään välttämään. Äkkinäisiä muutoksia meidän taloudellisissa systeemeissä pyritään välttämään.
Pyritään tasaiseen kasvuun ja siihen, että ihmisillä on mahdollista taloudellisesti tulla toimeen, hankkia elantonsa.
Tämä nyt tietenkin se aspekti, joka eniten koskettaa ihmisiä, yhteiskuntaa, koska raha on se kieli,
mitä ihminen puhuu ja sillä on konkreettinen merkitys ihmisten, kansalaisten elämään.
Ja taloudellinen kestävä kehitys yritetäänkin ottaa hyvin merkittävään rooliin nykypäivänä, koska
sillä sen konkreettiset vaikutukset nähdään. Nyt jos miettii vaikka tuota ilmastonmuutosta, niin ilmastonmuutos on tavallaan seurausta
siitä, että ei olla eletty ekologisesti kestävästi eikä myöskään taloudellisesti kestävästi,
ja nyt siitä alkaa olemaan jo taloudellista haittaa tästä ilmastonmuutoksesta.
Elikkä se näkyy myös taloudessa tämmönen ongelma ekosysteemien toiminnassa.
Nyt kestävään talouteen kuuluu myös semmonen vastustuskyky erilaisille häiriöille ja muutoksille.
Jos mietitään vaikka ikärakenteen muutosta, mikä on Suomessakin hyvin ajankohtainen asia,
tai sitten vaikkapa muuttoliikettä tai jotain ulkopuolista katastrofia,
niin jos talous on kestävällä pohjalla, niin tällaista häiriöistä myös palaudutaan paremmin.
Eli taloudellisesti kestävä kehitys takaa sen, että erilaiset muutokset ei aiheuta ongelmia siihen yhteiskuntaan.
Nyt puhutaan kestävästä kehityksestä ja taloudesta niin pitää tietenkin mainita
se, että jonkin verran positiiviseen suuntaan on menty siinä, että
on alettu rokottamaan rahallisesti luonnon eri palveluita tai ympäristön vaikutusta luonnolle.
Elikkä nykyään ihan rahallisesti pyritään kertomaan se, että kuinka paljon arvoa on vaikkapa pölyttäjien toiminnalla
tai kuinka suuret ympäristövaikutukset tietyllä tuotteella on. Se voidaan leipoa sisälle sinne tuotteen hintaan. Eli mitä enemmän ympäristövaikutuksia
nimenomaan negatiivisia semmosia, niin sitä enemmän sillä tuotteella vaikka pitäisi olla hintaa.
Ja mielestäni tämä on hyvin positiivinen asia, sillä tosiaan rahan päälle ihminen ymmärtää,
ja se että me pystyttäis konkretisoimaan rahaksi se mitä me menetetään,
jos se luonto ei toimi, niin on positiivinen asia.
Nyt tässä vaiheessa on hyvä varmistaa tällainen käsite kuin ekosysteemipalvelu.
Ekosysteemipalvelu tarkoittaa sellaisia palveluita, joita se ekosysteemi tuottaa ihmiselle.
Tuottaa siis sellaisia toimintoja, asioita, joita ihminen voi hyödyntää.
Ja ekosysteemipalveluja on olemassa paljon erilaisia. Tässä kuvassa näkyy nyt pölyttäjä, joka pölyttää tuota kukkaa.
Ja millä tavalla se on siis ekosysteemipalvelu ihmiselle on se, että tuon mehiläisen avulla
tuohon mehiläiseen. Se lentää toiseen kukkaan ja tapahtuu hedelmöitys, ja se tosiaan liittyy siihen kasvin lisääntymiseen.
Ja meillä on paljon olemassa kasveja, joista me ollaan riippuvaisia ja joiden lisääntyminen hoituu näitten pölyttäjien avulla.
Ja nyt on tosiaan erittäin oleellista, että me ruvetaan näitä ekosysteemipalveluja rahallisesti arvottamaan, jotta me ymmärretään minkälaista summista
oikeesti ihmisen taloudenkin kannalta on kyse.
Näitä ekosysteemipalveluita voi jakaa eri tavalla. Meillä on esimerkiks tuotantopalveluja, luonto tuottaa meille tuotteita.
Esimerkiksi raaka-ainetta, puuta. Se on Tuotantopalvelu. No sit meillä on erilaisia säätelypalveluita.
Vaikkapa se, että vesi puhdistuu ja me voidaan hyödyntää sitä vettä. No sitten tietenkin ihmisen kannalta esimerkiks kulttuuripalvelut. Se, että luonto tarjoaa kokemuksia ja
sen avulla voidaan kouluttaa ihmisiä ja myöskin talouteen liittyy vaikka toimeentulo.
Elikkä ekosysteemipalveluja on paljon erilaisia ja hyvä asia on se, että niille on alettu pistämään rahallista arvoa.
No viimeisenä vaan ei vähäisimpänä, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys eli kestävä kehitys näistä näkökulmista.
Edelleen nämä ovat riippuvaisia sekä tuosta ekologisesta että myös sitten taloudellisesta kestävyydestä
ja tähän voisi ehkä liittää sellaisia käsitteitä kuin hyvinvointi, tasa-arvo,
Eli tässä ideana on se, että taataan hyvinvoinnin siirtyminen seuraaville sukupolville.
Taataan seuraavillekin sukupolville ihmisarvoinen elämä.
Tässä osa-alueessa niinkuin kaikissa muissakin kestävän kehityksen osa-alueissa on suuria haasteita
ja jos miettii vaikka kaikkien ihmisten oikeutta ihmisarvoiseen elämään,
perustarpeiden tyydyttämisen oikeutta. Sitä, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia keskenään, ketään ei syrjitä
esimerkiksi uskonnollisista, poliittisista tai seksuaalisesta suuntautumisesta johtuen, niin kyllähän me tiedetään, että globaalisti tämä ei tällä hetkellä toteudu.
Ja nyt tavoitteena on päästä kohti tasa-arvoisempaa, oikeudenmukaisempaa,
enemmän hyvinvoivaa yhteiskuntaa eri puolilla maailmaa.
Yksi merkittävä kysymys tässä on tietenkin köyhyys ja köyhyyden poistaminen.
Se, että taattais kaikille taloudellinen mahdollisuus elää ihmisarvoista elämää.
Ja tässä tosiaan on globaalisti suurta eriarvoisuutta eri alueiden kesken,
mutta myös hyvinvoivilla alueilla, niin sanotusti rikkailla alueilla, tämmönen väestön segregaatio, eriytyminen sen valtion sisällä,
on suurta ja tämä näkyy myös Suomessa.
Sitten ihan semmonen asia, mitä Suomessa ei usein ajatella, on sukupuolten välinen tasa-arvo.
Useat Suomessa kasvaneet naiset tai veikkaisin, että suurin osa,
kokee itsensä tasa-arvoiseksi miesten kanssa, mutta globaalisti asia ei suinkaan ole näin. Nainen ei ole
tasa-arvoisessa asemassa miehen kanssa monilla alueilla ja tää vie ihan lainsäädäntöön asti monien asioiden suhteen.
Väestönkasvu tietenkin asettaa ongelmat näille kestävän kehityksen osa-alueille. Onko meillä resursseja
siihen, että kaikilla ihmisillä on yhtä hyvät oltavat tai niin hyvät oltavat, että me voidaan sanoa, että se on ihmisarvoista elämää.
No kyllä siihen resursseja olisi tai sanotaan, että olisi, jos ne resurssit jakautuisi vähän tasaisemmin.
Koulutus on yksi todella merkittävä asia tässä sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä, koska koulutuksella on vaikutusta
hyvin paljon. No köyhyyteen tietenkin sillä on vaikutusta, naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon
nimenomaan sillä, että naiset kouluttautuisivat. Sillä on vaikutusta lapsilukuun
ja sitten väestönkasvuun eli koulutus on avainasemassa monen asian suhteen, kun puhutaan sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä.
Toivottavasti sait nyt kuvan kestävän kehityksen eri osa-alueista, opit joitakin uusia käsitteitä.
Ja tässä vielä kiitokset hankkeen toteuttajille.
Seuraavissa luennoissa paneudutaan sitten vähän tarkemmin elinkaariajatteluun, kiertotalouteen,
ja siihen, miten tätä kestävää kehitystä sitten käytännössä voisi paremmin tavoitella.
Kiitos! Moi!
Click on any text or timestamp to jump to that moment in the video
Share:
Most transcripts ready in under 5 seconds
One-Click Copy125+ LanguagesSearch ContentJump to Timestamps
Paste YouTube URL
Enter any YouTube video link to get the full transcript
Transcript Extraction Form
Most transcripts ready in under 5 seconds
Get Our Chrome Extension
Get transcripts instantly without leaving YouTube. Install our Chrome extension for one-click access to any video's transcript directly on the watch page.
