0:06 – Tervetuloa Suomen pankin rahamuseoon ja kestävän talousosaamisen seminaariin.
0:11 Tämä on osa kansainvälistä Global Money Weekia.
0:15 Suomen Pankin rahamuseon talousosaamiskeskus järjestää tämän seminaarin yhteistyössä –
0:20 Takuusäätiön ja Marttaliiton Kestävät talouspolut -hankkeen –
0:24 sekä Lasten ja nuorten säätiön kanssa.
0:28 Meillä on täällä ohjelmassa Kansallisteatterin ja teatteri Metamorfoosin varmasti mielenkiintoinen ja ajankohtainenkin teatteriesitys, –
0:36 Lehman Brothers Bank – Rahan monet kasvot, sekä paneelikeskustelu.
0:42 Aluksi me järjestäjätahot johdattelemme teidät päivän teemaan.
0:49 Suomen Pankki valmisteli vuonna 2020 Suomen ensimmäistä talousosaamisen strategiaa.
0:56 Tämän strategian missiona on saada ihmiset ymmärtämään talouden merkitys omassa elämässään –
1:02 sekä toimimaan omassa taloudessaan eettisesti ja kestävällä tavalla.
1:07 Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset ottaisivat taloudellisessa päätöksenteossaan –
1:12 ja taloudellisissa valinnoissaan talouden lisäksi huomioon myös sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät.
1:20 Me Suomen Pankissa liitämme kansalaisten talousosaamisen, makrotalouden ilmiöiden ymmärtämisen –
1:26 ja niiden huomioon ottamisen omassa taloudellisessa käyttäytymisessä.
1:31 Meidän tavoitteenamme on saada kansalaiset kiinnostumaan kansantaloudesta ja rahapolitiikasta –
1:36 sekä ymmärtämään niiden merkitys omassa taloudessa.
1:40 Mikä on sitten Suomen Pankin näkökulma kestävään talousosaamiseen?
1:47 Tarkastelemme pankissa kestävää rahoitusta.
1:51 Kestävää rahoitusta ja erityisesti tuotteiden kestävyyteen liittyvien tietojen antamista koskevaa sääntelyä –
1:57 kehitetään parhaillaan Euroopan unionissa.
2:01 Euroopan unionin ja taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n kansainvälinen talouskartoitusverkosto –
2:08 julkaisivat tammikuussa 2022 aikuisten talousosaamisen kehyksen.
2:16 Tämän kehyksen tavoitteena on edistää jäsenvaltioiden ja kansallisten viranomaisten, –
2:21 oppilaitosten, taloudellisten toimijoiden ja yksilöiden käsitystä siitä, –
2:26 mitä aikuisten talous- osaamisella tarkoitetaan.
2:30 Tässä kehyksessä käsitellään myös kestävään rahoitukseen liittyvää osaamista.
2:37 Kestävään rahoitukseen liittyvä osaaminen koskee esimerkiksi hankintojen ympäristövaikutusten, –
2:43 uudelleenkäytön ja kierrätyksen –
2:45 sekä kestävän sijoittamisen ja sijoitustuotteiden kestävyysominaisuuksien ymmärrystä.
2:51 Erilaiset kestävät rahoitustuotteet ja -palvelut lisääntyvät jatkuvasti, –
2:56 ja kansalaisten on tarpeen ymmärtää niiden toiminnasta ja merkityksestä omassa taloudessaan.
3:03 Yksilöille tulee jatkuvasti uusia vaihtoehtoja tehdä sellaisia taloudellisia päätöksiä, –
3:08 joilla voi olla laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia.
3:12 Uudet vaihtoehdot monimutkaistavat rahoitusympäristöä ja saattavat vaikeuttaa päätöksentekoa.
3:19 Tällöin tarvitaan talousosaamiseen päivitystä, –
3:22 sellaista tietämystä, taitoja ja asenteita, joiden avulla ihmiset voivat tehdä valistuneita –
3:28 ja omien kestävyysnäkemystensä mukaisia taloudellisia päätöksiä –
3:33 ympäristö, yhteiskunta ja hallintotavat huomioiden.
3:39 Lisäksi osaamiseen kuuluu yritysten toiminnan ymmärtäminen, –
3:43 kuten esimerkiksi viherpesun tunnistaminen ja kestävyysmerkintöjen ymmärtäminen.
3:48 Seuraavaksi annan puheenvuoron Lasten ja nuorten säätiön Anna-Liisa Parkkiselle. Ole hyvä.
3:54 – Kiitos, Anu.
3:56 Oikein lämpimästi tervetuloa tähän seminaariin minunkin puolestani.
4:00 Minä olen siis Anna-Liisa Parkkinen ja tulen Lasten ja nuorten säätiöstä.
4:05 Edustan myös täällä Kestävä rahasuhde -hanketta, –
4:08 jota olemme kollegani Linda Lopperin kanssa vetäneet tässä viimeiset kolme vuotta.
4:14 Meidän johtoajatuksemme talouskasvatukseen on ollut, –
4:18 että raha on tunneasia ja siitä kannattaa oppia puhumaan jo nuorena.
4:25 Rahasta puhuminen nimittäin lisää yhdenvertaisuutta.
4:31 Toimintaamme osallistuneet nuoret ovat käsitelleet työpajoissa rahasuhdettaan luovan tarinatyöskentelyn kautta.
4:37 Tarinallisuus on antanut nuorille vallan käsitellä raha-aihetta omasta näkökulmastaan –
4:43 sekä antanut heille oman äänen ja saanut heidän äänensä kuuluviin.
4:51 Toimintamme perustuu ajatukseen, että oma rahasuhde muodostuu monista asioista.
4:56 Kestävä ja hyvä taloushallinta alkaa oman rahasuhteen ja sen taustojen ymmärtämisestä.
5:03 Tänään me pääsemme tarkastelemaan raha-aihetta teatterin näkökulmasta –
5:08 sekä kuuntelemaan ja keskustelemaan talouskasvatuksen tulevaisuudesta erilaisista kiinnostavista näkökulmista.
5:16 Oikein antoisaa iltapäivää kaikille!
5:23 – Kiitos, Anski.
5:24 Lämpimästi tervetuloa myös minun puolestani –
5:27 Kestävä talousosaaminen tulevaisuudessa -seminaariin ja -webinaariin.
5:32 Olen Minna Markkanen Takuusäätiöstä ja edustan täällä tänään myös pitkäaikaista kehittäjä- ja hankekumppaniamme Marttaliittoa.
5:40 Takuusäätiö ja Marttaliitto ovat jo usean vuoden ajan kehittäneet talousosaamisen tueksi erilaisiin elämäntilanteisiin materiaaleja, –
5:47 välineitä ja menetelmiä.
5:51 Ja itse asiassa täällä Suomen Pankin rahamuseon talousosaamiskeskuksenkin kokoelmissa –
5:55 on yksi meidän yhteiskehittämisen tulos, nuorille suunnattu Välttämätön, tarpeellinen vai turha? -peli, –
6:03 joka haastaa pohtimaan omia kulutusvalintoja ja niiden takana olevia arvoja ja asenteita.
6:10 Parhaillaan Takuusäätiö ja Marttaliitto toteuttavat kolmevuotista Kestävät talouspolut -kehittämishanketta, –
6:17 joka alkoi aika tarkkaan vuosi sitten. Takarivissä on ihana hanketiimini, –
6:22 Katri Pellikka ja Venla Toivonen.
6:26 Tässä hankkeessa me kehitetään ja pilotoidaan ekososiaalista talousneuvontaa –
6:31 erityisesti taloudellisesti haavoittuvassa tilanteessa olevien ihmisten ja perheiden tarpeista lähtien.
6:38 Me yhdistetään tässä hankkeessa perinteisempään talousneuvontaan –
6:42 ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden tavoitteita ja periaatteita.
6:48 Hyödynnetään vähän erilaisia tulokulmia, kuten luontolähtöisiä, voimavarakeskeisiä, –
6:54 yhteisöllisiä ja toiminnallisia menetelmiä –
6:57 ja mennään kirjaimellisesti myös sinne metsään tässä hankkeessa.
7:01 Ehkä myös kuvainnollisesti ajattelen, että kun tehdään innovatiivista kehittämistä, –
7:05 niin on myös riskinä se, että mennään metsään ja kaikki ei onnistu, –
7:09 mutta se on mielestäni hyvän hankkeen merkki, ei epäonnistuminen.
7:12 Me uskotaan vahvasti, että talousosaaminen vahvistuu yhdessä tekemällä, toimimalla ja ennen kaikkea oppimalla.
7:20 Ekososiaalisessa talousneuvonnassa ehkä keskeistä on se, –
7:23 että miten omat valinnat ja päätökset vaikuttavat paitsi omaan tilanteeseen tai tulevaisuuteen, –
7:30 niin myös laajemmin ympäristöön, yhteiskuntaan ja muihin ihmisiin.
7:35 Talousosaamisessa on keskeistä ottaa huomioon maapallon ekologiset rajat –
7:39 ja toisaalta se, että mikä on mielekäs, kohtuullinen arki ja elämäntapa meille jokaiselle.
7:46 Näitä kysymyksiä pohdimme myös tänään tässä tilaisuudessa.
7:50 Toivon, että tämä tilaisuus avaa meille uusia, yllättäviäkin näkökulmia siitä, –
7:55 mitä kestävä talousosaaminen on nyt ja tulevaisuudessa.
8:00 Kiitos.
8:06 – Mitä ajatuksia sinulla on rahasta ja tulevaisuudesta?
8:09 – Hyvä elämä, hyvä tasapaino.
8:12 Hyvä palkan saaminen –
8:16 ja sellainen easy going -fiilis, että kaikki menee hyvin.
8:22 – Meidän yhteiskunta on sellainen, että me pystytään –
8:28 rahaa käyttämään järkevästi, ja ihmiskunta ei mene sellaiseksi, että kaikki on niin kallista, –
8:36 että me ei pystytä ostamaan mitään ruokaa tai mitään sellaista.
8:40 – Mitä ajatuksia sinulla on ylipäätään rahasta?
8:44 – Palkka.
8:47 En tiedä. Siis tulee vain paljon mieleen enkä osaa sanoa siitä.
8:53 – Mitä ajatuksia raha sinussa herättää?
8:56 – No siis se, että rahaa tarvitaan meidän jokapäiväisessä elämässä.
9:04 Ilman sitä me ei oikein pystyttäisi elämään.
9:08 – Mitä ajatuksia kestävä kuluttaminen sinussa herättää? – Sellaista periaatteessa, –
9:15 että ei kannata ostaa asioita, joista tietää, että käyttää vain kerran –
9:20 tai muuta sellaista, että pitää olla tosi tarkka sen kanssa mitä ostaa.
9:26 Jos se ei olekaan se mitä haluaa, –
9:28 niin ei heitä sitä pois, vaan tekee siitä uutta käyttöä.
9:31 – Millainen olisi tulevaisuuden toiveiden yhteiskunta?
9:36 – Sellainen, jossa ihmiset voisivat elää niin, että niitä ei tuomittaisi joka ikisestä asiasta.
9:44 Että ihmiset voivat pyytää apua esimerkiksi päihdeongelmiin tai tällaisiin ilman, että niitä heti tuomitaan.
9:51 Tai muutenkin mielenterveysongelmissa uskallettaisiin pyytää apua.
9:56 Tai että ihmiset eivät tuomitsisi niin nopeasti.
9:59 Sillä meidän yhteiskunta menisi edes astetta paremmaksi.
10:25 – Kuulimme tuossa nuorten näkemyksiä rahasta ja kestävästä kulutuksesta.
10:31 Nyt seuraavana ohjelmassa on paneeli- keskustelu kestävästä talousosaamisesta.
10:38 Olemme täällä hyvinvointiyhteiskunnassa kehittyneissä länsimaissa tottuneet tavoittelemaan hyvinvointiamme tavoilla, –
10:46 joita planeettamme ei kestä.
10:49 Ihmisten mahdollisuudet ja tavat hyvinvoinnin toteutuksessa ovat tosin hyvin polarisoituneet.
10:56 Toiset voivat hankkia runsaasti erilaisia tavaroita ja palveluita, –
11:00 kun taas toiset joutuvat kamppailemaan jatkuvan niukkuuden kanssa.
11:05 Elämme ekokriisin aikakautta.
11:07 Meitä uhkaa ilmastonmuutos, ja monet kasvi- ja eläinlajit ovat vaarassa hävitä kokonaan maapallolta.
11:15 Tilanne vaatii muutosta meiltä kaikilta toimijoilta koko yhteiskunnassa ja myös globaalisti.
11:21 Keskitymme tässä paneelikeskustelussa kansalaisten, meidän tavallisten ihmisten näkökulmaan.
11:27 Tarvitsemme yhteistä pohdintaa ja myös toimia siitä, –
11:31 miten talousosaamista ja kuluttamista tulisi tulevaisuudessa kehittää kestävämpään suuntaan –
11:38 ja niin, että se tuottaisi hyvinvointia mahdollisimman tasapuolisesti kaikille.
11:43 Mitä kaikkea kestävällä kuluttamisella tarkoitetaan?
11:47 Mikä rooli ja merkitys kuluttamisella on kestävän talousosaamisen näkökulmasta?
11:53 Kansalaisten toiminta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti on tärkeää erityisesti tulevaisuuden kannalta.
12:00 Meiltä vaaditaan luonnontieteellistä ymmärrystä yhteiskunnassa toimimisen kontekstissa.
12:05 Meidän käyttäytymisllämme ja valinnoissamme ottaa huomioon maapallon kantokyvyn rajat –
12:12 ja pyrkiä suosimaan kiertotaloutta.
12:15 Jokaisen kansalaisen olisi hyvä oivaltaa, miten omalla toiminnalla voi vaikuttaa tulevaisuuden kehitykseen.
12:21 Kuinka ollaan vastuullisia kuluttajia ja aktiivisia kansalaisia?
12:27 Kestävyydestä puhuttaessa meillä on vastuu tulevista sukupolvista.
12:31 Kuitenkin monia toimia pitää tehdä jo nyt.
12:34 Olisiko meillä vanhemmilla jotakin opittavaa nuorilta?
12:38 Vallitseva talousajattelu korostaa talouskasvua.
12:42 Talouskasvu on mahdollista vain kestävissä olosuhteissa.
12:46 Tarvitaan siis kestäviä ratkaisuja, joilla tällaista toimintaa voidaan vahvistaa pitkällä tähtäimellä.
12:53 Mutta nyt mennään itse keskusteluun.
12:57 Meillä on täällä neljä keskustelijaa paikalla.
13:00 Nyt pyytäisin jokaisen panelistin lyhyesti esittelemään itsensä –
13:04 ja kertomaan viimeisen kestävän teon, jonka on tehnyt.
13:09 Jos vaikka Konsta aloittaa? Ole hyvä.
13:11 – Minun nimeni on Konsta Kallio –
13:14 ja opiskelen tällä hetkellä kolmatta vuotta luokanopettajaksi.
13:17 Eli olen vähän niin kuin lasten, ja itse nuorena, –
13:24 niin kavereiden ja muiden samanikäisten näkökulmia näihin asioihin.
13:31 Viimeinen kestävä teko ehkä kaupassa arkipäiväiset valinnat.
13:37 Suosin lähiruokaa ja luomuruokaa –
13:41 ja mahdollisuuksien mukaan yritän siinä vaikuttaa.
13:46 – Hyvä. Sitten Piia, ole hyvä.
13:48 – Hei vain, olen Piia Aho ja työskentelen Marttaliitossa Arki sujuvaksi -toiminnan asiantuntijana.
13:55 Taustaltani olen kasvatustieteilijä, eli myös opettaja, –
13:59 mutta myös sosiaalityöntekijä –
14:01 ja työskennellyt vuosia nuorten parissa ja nuorten talousohjauksen ja -opetuksen parissa.
14:10 Varmaan ihan viimeinen kestävä teko oli se, että kävelin tänne, –
14:14 mutta se mihin olen erityisesti itse kiinnittänyt lähiaikoina huomiota, on ruokahävikki.
14:21 Esimerkiksi aamulla yritin kaikki mustat banaanit, avokadon puolikkaat ja jugurtin jämät laittaa siihen.
14:29 Oli oikein herkullisen makuista. Ruokahävikkiin yritän vähän keskittyä.
14:34 – Hienoa. Sitten Mikko.
14:37 – Olen Mikko Kurenlahti, taustaltani uskontotieteilijä, –
14:41 ympäristö- ja uskonnontutkija, kestävyystutkija.
14:45 Olen pitkälti erikoistunut juuri näihin ympäristö-, kestävyys- ja oikeudenmukaisuuskysymyksiin –
14:50 ja viimeistelen tällä hetkellä väitöstutkimusta kuluttajuudesta uskonnon kaltaisena ilmiönä –
14:56 ja maailmankatsomuksellisena haasteena juuri tässä kestävyyskriisin kontekstissa.
15:01 Eli tulen ehkä vähän jännistä kulmista, mutta liittyen tuohon teatterinkin olemassaolon kysymyksiin, –
15:06 niin ne juuri minua kiehtovat.
15:09 Minulla on tänään käynnissä tämmöinen vaikuttamisen torstai.
15:12 Ehkä sen nostan tähän kestäväksi teoksi.
15:15 Olen tulossa suoraan tänne siitä, –
15:17 että olen aamulla ollut vetämässä opettajille kestävän elämäntavan todeksi elämisen koulutusta.
15:22 Ehkä se, että olin siellä mahdollistamassa ylipäätään tätä kohtaamista ja keskustelua –
15:28 ja pohtimassa opettajien kanssa, että mitä tämä ylipäätään on –
15:32 ja miten ihmisiä saataisiin kasvatettua kestävyys- osaajaksi ja miten olla itse kestävyysosaaja –
15:37 ja mitä tämä tarkoittaa, niin nostan sen päivän teoksi.
15:40 – Tärkeä teko. Ja sitten Anni, ole hyvä.
15:43 – Hei vain kaikille, tai hyvää iltapäivää.
15:46 Olen Anni Marttinen ja SOSTE:ssa, Suomen sosiaali- ja terveysalojen kattojärjestössä, pääekonomistina –
15:52 ja olen ollut itsekin Suomen Pankissa aikoinaan töissä, –
15:56 ja Euroopan keskuspankissa ja valtiovarainministeriössä.
15:59 Hyvinvointi- ja ympäristöasiat ovat sitten johtaneet tähän pestiin, missä olen nyt.
16:04 Pyrin tekemään myös osaltani talouskeskustelusta helposti lähestyttävää ja hauskaakin, –
16:11 esimerkiksi TikTokissa ja Instagramissa.
16:15 Minun kestävä tekoni... Haluaisin sanoa, –
16:19 että kävin jo äänestämässä, mutta en on vielä käynyt äänestämässä, –
16:23 mutta aion äänestää puoluetta, jonka ohjelmassa ympäristö-, luonto- ja ilmastoasiat –
16:29 ja sosiaalisen kestävyyden asiat ovat tärkeitä.
16:32 Eli se on mielestäni ehkä paras tapa vaikuttaa siihen, –
16:35 että millaista politiikkaa ja minkälaista maailmaa me rakennetaan.
16:40 – Erittäin hyvä puheenvuoro.
16:42 Kiitos kaikille esittelyistä.
16:44 Meillä on nyt aivan mahtava kokoonpano keskustelemassa mielenkiintoisesta aiheesta.
16:49 Kun puhutaan kansalaisen taloudellisesta toiminnasta kestävästä näkökulmasta, –
16:53 se painottuu aika paljon kulutukseen ja kulutusvalintoihin, –
16:57 ja siksi mekin nyt käsitellään aika paljon niitä teemoja.
17:01 Liikumme ehkä jonkin verran ilmiötasolla, mutta yritetään kuitenkin olla myös jalat maassa –
17:07 siellä ihan arjen toiminnan ja arjen ja yksilön tasolla.
17:11 Mutta totta kai se yhteiskunnan toiminta ja yhteiskunnan rakenteet on siinä siinä tärkeä elementti taustalla.
17:18 Annia lukuunottamatta te kaikki muut olitte seuraamassa tuota teatteriesitystä.
17:23 Mitä ajatuksia tuo teatteriesitys teissä herätti? Mitä siitä jäi päällimmäisenä mieleen?
17:32 Kuka aloittaa? Mikko vaikka aloittaa.
17:35 – Paljonkin ajatuksia. Tykkäsin varsinkin loppua kohden juuri, kun mennään tähän, –
17:40 että miten ostaminen on elämää ja olemassaoloa ja muuta tämmöistä.
17:43 Ihan turhaan minä väikkäriäni teen.
17:47 Ylipäätään ehkä se, että... Ennen kuin aloitettiin, sanoin, –
17:50 että taloushan on usein mielettömän vaikea aihe, –
17:54 tai se tuntuu mielettömän vaikealta aiheelta keskustella.
17:57 Hyvä, että täällä on ekonomisti, koska usein kun minä tulen paikalle, –
17:59 minun pitää olla vähän, että "En ole taloustutkija, älkää kysykö minulta tällaisia kysymyksiä".
18:05 Mutta tuossakin se, minkälaisia mahdollisuuksia esimerkiksi taiteella on näyttää meille, –
18:11 minkälaisen maailman keskellä me eletään, minkälaiset voimat meitä koskettaa.
18:15 Jäin miettimään sitä, kun siinä oli puheenvuorot taiteen mahdollisuuksista myös innovoida uutta, –
18:20 näyttää meille myös niitä... Avata mielikuvitusta kohti jotain muuta kuin se, mikä meillä nyt on.
18:27 Se on ehkä sellainen keskeinen, mitä jäin miettimään, –
18:30 että tämä on juuri se, jota me tosi paljon nyt tarvitaan.
18:34 – Joo, tosi mielenkiintoisesti...
18:37 Olisin halunnut nähdä koko esityksenkin. Sai sellaisia pieniä näytepaloja.
18:43 Mutta jotenkin se, –
18:45 että nämä ilmiöthän eivät ole ihan uusia. Eli samoista asioista on puhuttu, –
18:49 vaikka ympäristössä tapahtuu paljon muutoksia.
18:52 Mutta ydinhän siellä on aika sama, ja varmaan tarvitaan vähän uudenlaisia tapoja työstää niitä –
19:02 ja miten se raha otetaan puheeksi.
19:07 – Minusta oli jotenkin tosi kiva nähdä sen sellainen –
19:12 ehkä vähän kierokin puoli sellaisessa oman edun ajattelussa, –
19:18 että katsotaan tosi kapeakatseisesti vain sitä, miten saadaan enemmän rahaa ja enemmän kaikkea ja tehokkaampaa.
19:28 – Mikko ottikin jo esille tuossa tämän tällaisen, –
19:32 mitä olet tänä päivänäkin jo tehnyt.
19:36 Kuluttamisessahan ei ole kyse siitä, mitä ihmiset tekevät, –
19:40 vaan että sillä myös kiinnitytään laajasti siihen olemassa olevaan kulttuuriin.
19:46 Olet, Mikko, tarkastellut omassa tutkimuksessa myös kuluttajuutta uskonnon kaltaisena ilmiönä.
19:52 Ja tavallaan se, että miten myös kuluttaminen liittyy meidän kaikkiin sosiaalisiin suhteisiin.
19:58 Nyt, kun mietit sitä tehtävää, mitä olet tänäänkin kouluttajana tehnyt, –
20:03 niin voisitko myös tuoda ehkä ja kertoa meille muillekin, –
20:07 että miten tämä uskonnonkaltaisuus, sosiaalisuus, –
20:12 voitaisiin ottaa huomioon, jos meille ihmisille opetetaan nyt taloutta –
20:17 ja miten ihmisiä neuvotaan talousasioissa?
20:22 – Tarvitsisin tähän paljon enemmän aikaa.
20:25 – Lyhyesti. Sellainen hissipuhe.
20:28 – Ihan lyhyesti ehkä siis ylipäätään se, –
20:31 että minusta arjessa tarvitaan paljon enemmän keskustelua ylipäätään siitä, –
20:37 että mihin me kuuluttamista käytetään. Kun me käydään vaikka ostamassa asioita, –
20:41 niin mitä me ollaan ihan oikeasti ostamassa?
20:43 Jotenkin ymmärrys siitä, että kuluttaminenhan on omalla tavallaan vähän kuin kieli.
20:48 Me kerrotaan kuluttamalla koko ajan toisillemme asioita.
20:52 Esimerkiksi tuossa näytelmässä mainittiin vaatteet vanhastaan tällaisena sosiaalisen luokan merkkinä, –
20:59 mutta me tehdään koko ajan sitä. Kun me käydään kaupassa, –
21:02 riippumatta pitkälti siitä, mitä me ollaan ostamassa, me kerrotaan siinä asioita, –
21:07 että kuka olen, mistä tulen, mikä identiteettini on, –
21:10 yhä voimakkaammin myös siitä, mitkä ovat minulle tärkeitä arvoja, mihin haluan tätä maailmaa viedä.
21:15 Kerrotaan itsellemme tavallaan itseämme todeksi hirveän voimakkaasti kuluttamisen kautta, ja myös toisille.
21:21 Ja myös unelmoidaan jatkuvasti kuluttamisen avulla: "Pukeudu työhön, jonka haluat" tai muuta, –
21:27 mutta me ollaan myös ostamassa elämää, jota me kuvitellaan, että me halutaan elää.
21:31 Ehkä ylipäätään toivoisin paljon keskustelua siitä, –
21:36 mitä me ollaan kuluttamalla tekemässä, ja ymmärrystä siitä, –
21:39 että kun meidän yhteiskunta ei käsittele mielestäni taloutta missään määrin välineenä, vaan päämääränä, –
21:47 ja silloin se menee väärin. Talouden pitää nimenomaan olla väline, –
21:51 joka palvelee itseään suurempia päämääriä.
21:54 – Kiitos Mikko, Tulisiko teille muille jotakin mieleen tästä samasta teemasta?
22:00 – Niin, näin se varmaa onkin, että moni vaikka nuorista ei pohdi sitä, –
22:06 että samalla kun he hankkivat jotain, he myös vaikuttavat ja tekevät arvovalintoja, –
22:12 vaan niitä valintoja tai ostoksia tehdään ehkä mainonnan ja muiden ystävien ja ympäristön merkityksellä.
22:21 Se keskustelu aika usein vaikka sosiaalisesta mediasta puuttuu –
22:25 tai siellä työskentelevien ja markkinoinnin parissa olevien, että he eivät ehkä tätä nosta esille ollenkaan. –
22:33 – Minulla tuli tuosta viimeisestä kommentista mieleen, että kuinka talouden pitää olla se väline eikä päämäärä.
22:41 Se on jännä, kuinka muutaman vuosikymmenen aikana siitä on tullut se päämäärä.
22:45 Sellaisessa valtavirtaisessa ajattelussa ajatellaan, että me palvellaan sitä taloutta.
22:50 Ja nyt on huomattu, varsinkin, kun on ollut kaikennäköisiä vaaliväittelyitä, kuinka se talous on siellä ihan keskiössä.
22:56 Me luetaan lehdistä sitä, kuinka meillä on velkapommi –
23:02 ja se talouden tila on se tärkein asia. Unohdetaan hirveän helposti, että on ekokriisi, –
23:08 on hoiva- ja sosiaalista velkaa, meillä on mielenterveysongelmia meidän yhteiskunnassa.
23:14 Tällaiset asiat, jotka liittyvät ihmisiin ja meidän kykyyn elää, jäävät tosi usein siitä keskustelusta pois.
23:20 Itse asiassa tuntuu, että me palvellaan taloutta eikä talous palvele meitä.
23:26 – Erittäin tärkeä ja merkittävä pointti. Jos mennään sinne ihan arjen tasolle, –
23:32 niin Piia sinun omassa työssäsi, –
23:34 niin miten talousosaaminen tai kuluttaminen näyttäytyy haavoittuvassa asemassa olevien nuorten keskuudessa, –
23:41 kun teet heidän kanssaan työtä?
23:43 – Onhan taloudella ja kuluttamisella iso merkitys nuorten elämässä.
23:48 Osittain tiedostaen ja osittain ihan tiedostamatta.
23:52 Yleisesti ajattelen, että nuorilla on varmaan aika hyvätkin tekniset taloustaidot tänä päivänä.
23:59 Koulu tarjoaa paljon. Ihan ekaluokkalaiset jo laskeskelevat, –
24:03 että mitä tällä rahalla saa ja näin.
24:07 Varmasti vaikka omaan nuoruuteen verrattuna paljon tietoisempia.
24:13 Mutta se mitä vahvasti näkyy, on esimerkiksi se, –
24:18 että meidän raha on viime vuosina digitalisoitunut hyvin nopeasti.
24:22 Tänä päivänä on nuoria, jotka ei ole nähnyt edes seteleitä tai kolikoita.
24:26 Kaikki kulkee jossain digimaailmassa.
24:29 Ja erityisesti näillä nuorilla, jotka ovat haavoittuvassa asemassa tai on jonkinlaisia oppimisen vaikeuksia, –
24:36 erilaisia häiriöitä keskittymisessä ja hahmottamisessa, –
24:41 niin näille se on äärettömästi vaikeampaa hahmottaa sitä rahan käsitettä, –
24:46 kun se on vain numeroina jossain digiappeissa ja muussa.
24:53 Toinen, joka näkyy vahvasti, on ympäristön vaikutukset.
24:58 Nuoret seuraavat sosiaalista mediaa. Ymmärrän hyvin, –
25:02 että on vaikuttajien työ markkinoida, myydä ja saada, kuten tuossa näytelmässäkin, esille sen, –
25:10 että he ovat voittajia, jotka näitä tuotteita hankkivat. Mutta se luo aika paljon myös paineita.
25:16 Ja nuorille yksi perustarve on se, että he ovat osa jotain yhteisöä, harrastavat jotain.
25:24 Tänä päivänä näihinkin vahvasti liittyy se kuluttaminen.
25:29 Mediassa on paljon ollut vaikka tästä roadman-kulttuurista juttua, –
25:32 niin siellähän vahvasti vaatteet on se sama. Ihan joillain heppatytöillä tai -pojilla, –
25:38 niin jotta olet osa sitä yhteisöä, niin siellä pitää olla tietynlaiset saappaat.
25:47 Valitettavasti... Esimerkiksi itse työskentelen vankilassa nuorten kanssa.
25:52 Siellä yhteisöllisyys nuorilla menee sen yli, että onko rahaa vai ei.
25:59 Sitten nämä tavarat hankitaan, tai kuten he sanovat, ottavat.
26:04 Me aikuiset ehkä sanotaan, että varastetaan, mutta he ottavat.
26:08 Koska se on tärkeämpää että olet osa siinä yhteisössä.
26:14 Eli vahvasti vaikuttaa se kuluttaminen ja raha heidän elämään.
26:19 – Tuo on varmaan ihan erityinen ympäristö, jossa sinäkin työskentelet.
26:25 Siellä varmaan näkee sen...
26:27 – Ääripään. – Juuri näin.
26:31 Mikko, ole hyvä.
26:32 – Tähän keskusteluun liittyen tuo on hirveän tärkeä pointti.
26:37 Puhun itse siitä, miten me luodaan erilaisia kuluttajaheimoja, –
26:41 että miten meillä tulee nämä kuluttamisen kohteet juurikin kielen tapaisena välineenä, –
26:49 jolla me kommunikoidaan toisillemme, että "Kuulun tähän joukkoon, tämä on se mun porukka".
26:54 Ja miten korostettua se sitten on meidän nykyisessä yhteiskunnassa juurikin.
26:58 Tavallaan myös yhdessä uskotaan sitä todeksi, –
27:02 että jos pääsen kiinni noihin välineisiin ja kulutuskohteisiin, –
27:07 niin se on se, mitä tämä yhteisön jäsenyys meiltä vaati.
27:11 Tämä on tavallaan ihan todellista siinä mielessä. Myös miksi on niin tämä haastava tilanne, –
27:16 niin me ollaan sosiaalisia olentoja ja me halutaan kuulua yhteen. Me halutaan, että meidät nähdään, meitä arvostetaan, –
27:21 me tullaan kuulluiksi ja hyväksytyiksi. Sitten meillä on tämmöinen välineistö, –
27:25 joka sanoo että, "Täällä se on, tule ja ota. Näihin sinun pitää saada yhteys, niin tämä onnistuu".
27:30 Sitten tulee juuri sitä painetta, että mihin halutaan liittyä.
27:33 Sitten se vielä luo sellaisen, että se käy kaikkiin.
27:39 Eri jäsenet määrittelevät sen eri tavalla, että mitä meidän heimon jäsenyys vaatii.
27:45 Mutta markkinat tarjoavat sen joka tapauksessa, että yhteinen koodisto ja koko ajan vain yhdenmukaisempi.
27:52 – Konsta, sinä työssäsi tapaat lapsia, ja sitten olet itse vielä nuori, –
27:59 niin miten lapset ja nuoret puhuvat tänä päivänä rahasta?
28:03 Jos vaikka vertaat omaa lapsuuttasi tähän aikaan, niin onko siinä tapahtunut jotakin muutosta?
28:11 – Lapset puhuvat tosi paljon jotenkin...
28:14 He ihailevat rahaa tosi paljon, –
28:18 että on siistiä, että on rahaa ja kaikkia esineitä ja tavaroita.
28:26 Tosi paljon se vaikuttaa, mitä myös kotona on.
28:30 Keskustelussa lasten välillä, että onko asioita, –
28:35 niin ne, joilla ei välttämättä ole niin paljon, yleensä he sitten vähän häpeävät sitä.
28:41 Siinäkin näkyy jotenkin se paine kuulua tiettyyn porukkaan, mutta se onkin aika paljon kapeampi lapsilla, –
28:49 että mitä ihannoidaan siinä.
28:56 Ehkä minun ikäisilläni se vähän laajenee, –
29:02 millä tavalla siitä puhutaan, mihin ikään kuin kuplaan kuuluu.
29:09 Osa ihannoi sitä, että on paljon tavaroita ja rahaa ja näin.
29:16 Sitten taas toiset ainakin puhuvat siitä, –
29:19 että on tärkeämpää se, että on vain itse tyytyväinen siihen, mitä on, –
29:25 eikä arvosta niin paljon sellaista ulkoista.
29:29 Se voi olla tosi vaikeaa sitten oikeasti toteuttaa sitä, mitä sanoo, –
29:36 koska myös se on elämisen edellytys, että on kuitenkin asioita.
29:40 On tosi vaikea olla tyytyväinen, jos koko ajan joutuu kamppailemaan sen eteen, –
29:46 että on tarpeeksi rahaa.
29:51 – Aika hyviä teemoja.
29:54 Teillä on hyvä, erilainen tulokulma tähän teemaan kaikilla. Tästä saadaan varmasti hyvä keskustelu.
30:00 – Saanko nopeasti kommentoida? – Joo, ole hyvä.
30:02 – Olen ihan samaa mieltä, että varmasti nuoret ihannoivat sitä rahaa ja se on tärkeää, –
30:09 mutta sitten tämä uudempi sukupolvi on myös fiksua sen suhteen, että he arvostavat myös kierrätystä.
30:18 Kirpputoreilla käynti on muodikasta vaikka minun sukupolveen verrattuna.
30:24 Pienestä pitäen peruskoulu tänä päivänä kasvattaa myös tätä ympäristöajattelua.
30:32 Minä luulen, että monessa näkökulmasta kestävän ajattelun suhteen lapset ovat fiksumpia kuin me keski-ikäiset, –
30:41 jotka ovat eläneet lapsuuden, kun ne eivät ole olleet vielä niin tärkeitä.
30:46 Se ristiriita varmaan onkin, että se raha on tärkeä, mutta samalla myös kestävät valinnat ja arvot.
30:53 – Eli siellä meillä vanhemmilla olisi opittavaa? – Varmasti aika paljon.
30:57 – Anni ja sitten Mikko.
31:00 – Siitä myös, että kuinka tämä kirppiskulttuuri on kasvanut –
31:04 ja driftaaminen on trendikästä, –
31:07 niin jostain huomasi, että puhutaan myös siitä, että driftaaminen voi olla vähän myös addiktoivaa.
31:13 Tuli tästä Mikon puheenvuorosta mieleen se, –
31:15 että niin paljon kuin kuluttaminen on myös sosiaalisen identiteetin rakentamista ja ryhmään kuulumista, –
31:21 niin se on myös hyvin äkillisiä dopamiiniryöppyjä, –
31:24 varsinkin kun netissä shoppailee. Tunnistan itsestäni myös tämän, –
31:29 että kun laittaa koriin vain asioita, niin se jo tuottaa hyvää oloa.
31:33 Ei tarvitse edes mennä sinne checkout counterille ostamaan, –
31:37 kun se voi jäädä jo siihen, että saa sen dopamiinin.
31:40 Rupesin pohtimaan myös sitä, että se miten meidän yhteiskunta on rakentunut, –
31:44 me tarvitaan niitä dopamiiniryöppyjä varmasti, koska ollaan hyvin kuormittuneita töissä.
31:48 Me tehdään pitkää työpäivää. Meidän työtunnit ei ole laskenut, vaikka tuottavuus on laskenut viimeisen sadan vuoden aikana.
31:55 Niin jos sitä tilaa olisi ennemmän, olisi aikaa mennä metsään ja avantoon ja olla perheen kanssa, –
32:00 niin ei välttämättä edes tarvitsisi kuluttaa. Tämmöinen ajatuskela.
32:05 – Tuossa teatteriesityksessäkin puhuttiin juuri tästä, –
32:09 että miten markkinoijat kuitenkin pystyvät tekemään sen.
32:12 Sehän on aika nerokasta, että se on tuolla nettimaailmassakin, –
32:17 sielläkin kaupankäynnissä saatu aikaan se hyvän olon tunne, jota sitten tavoitellaan.
32:24 – Tässä tulee niin paljon syötteitä, että on monta eri näkökulmaa.
32:28 Myös juuri, että ei pelkästään se dopamiiniryöppy, vaan oli tärkeää, että toit myös kiireen ja kuormituksen.
32:34 Hirveän usein huomaa, että kestävän elämäntavan keskeiset haasteet on, –
32:38 että "Voi ei, verensokerini on alhaalla ja en ehtinyt."
32:41 On kiire, ja sitten juoksee äkkiä nappaamaan jotakin. Kuinka paljon oikeasti ehdimme ajatella asioita?
32:46 Mutta Konsta toi tärkeän teeman, juuri tämän tyytyväisyyden.
32:50 Mielestäni ylipäätään jos miettii ihan yhteiskuntanakin, –
32:54 niin eihän me osata missään määritellä, mihin me ollaan tyytyväisiä.
32:58 Meillä on koka ajan tällainen eetos, että riittävästi on vähän enemmän kuin nyt on.
33:02 Siihenhän koko tämä talouskasvun ajatus perustuu, että koko ajan pitäisi olla vähän enemmän.
33:06 Tämä on juuri tämä välineperiaate myös tässä.
33:09 Toisaalta mietin somemaailmaa ja muuta, –
33:13 että miten helppoa on jotenkin omaksua juuri se kasvulogiikka, että se jostain syystä olisi parempi.
33:19 Juuri kyselin omilta lapsiltani tätä kuuluisaa "Paljonko sun outfit maksaa one by one?"
33:25 Kysyin, että mitä tässä mielestäsi sanotaan, miksi tämä kysymys on tärkeä?
33:29 Mitä paljastaa sinulle, että paljonko tämä maksaa? Hän jäi miettimään, että miksi kysyn tällaista.
33:34 Sitten hän sanoi, että "Se on jotenkin koleeta, jos sulla on tonni päällä."
33:40 Okei, no miksi? "No, se on".
33:44 Tällaiset kysymykset myös jäävät usein, että mikä on riittävästi.
33:48 Koko ajan meillä on tällainen, että vähän enemmän. Se on vähän parempi jostain syystä.
33:52 Ja siellä ei tule sitä, että tähän ollaan tyytyväisiä, tämä riittää.
33:57 – Konsta ja sitten Anni.
34:00 – Tuntuu, että on tosi vahvasti joku tietty asteikko, jota kiivetään koko ajan ylemmäs, –
34:05 tai halutaan kiivetä ylöspäin. Välttämättä sitä ei sanota kuitenkaan ääneen, –
34:10 mutta juuri jollain tuollaisella mitataan se, että missä kohti olet sitä asteikkoa.
34:18 – Tuo on kiinnostava, että paljonko sinulla on päällä.
34:21 Jossa olet ostanut vaatteen, joka maksaa tonnin, –
34:24 niin siinä vaiheessa, kun pidät sitä, ei se ole tonni enää.
34:27 Sen arvo romahtaa, kun ostat sen.
34:30 Et voi uudelleen myydä sitä tonnilla, todennäköisesti, –
34:32 ellei se sitten ole jokin Birkin-laukku, jonka arvo voi kasvaa.
34:36 Mutta todennäköisesti jos ostat 500 euron jakun, niin myyt sen ehkä 20 eurolla.
34:40 Eli sekin on hyvä muistaa, että sinulla ei ole oikeasti päällä sitä rahaa. Se on vain kuvitelmaa.
34:47 – Ja mielenkiintoisempaa olisi kysyä, että mitä ne vaatteet edustavat, –
34:53 mutta se numero on varmaan jotenkin helpompi hahmottaa, että tonni on parempi kuin Suomessa valmistettu.
35:02 Silti siitä ei arvo niin ehkä nouse.
35:06 Mutta olisi paljon mielenkiintoisempaa kysyä, mitä haluat vaatteillasi tuoda ilmi –
35:11 ja mitä arvoja ja asioita ajat niillä.
35:14 – Tämä on myös mielenkiintoinen ylipäätään.
35:16 Tosi mielenkiintoinen matka itseen, kun lähtee oikeasti pohtimaan, että mitä hankkimani asiat minulle edustavat.
35:22 Haastattelin yhtä tyyppiä.
35:26 Samana päivänä kun kuultiin, että Ukrainan sota syttyi, niin hän huomasi, että hän käveli...
35:31 Hän on siis intohimoinen neuloja, oli tässä neulontaboomissa mukana.
35:35 Hän käveli lankakauppaan sinä päivänä ja meni sinne myyjälle, että –
35:39 "Mun pitäisi ostaa nyt jotain turvaa, lämpöä, aurinkoa tai valoa. Olisiko sulla?"
35:45 Myyjä oli heti, että "Tiedän juuri, odota." Ja sitten hän kävi hakemassa ne langat, –
35:50 jotka edustavat lämpöä ja turvaa. Siitä valittiin sopivat, ja hän lähti sieltä kotiin niiden kanssa.
35:56 Mitä tässä oikeasti ostettiin? Mitä tässä käsiteltiin?
36:01 Miten tämä kaikki meitä oikeasti palvelee? Hirveän ymmärrettävällä tavalla, –
36:05 mutta tämä on se haaste myös.
36:08 – Mutta myyjätkin osaavat hyvin sitten vastata tähän, –
36:11 että hae turvaa, lämpöä ja rohkaisua, niin sieltä tulee heti joku tavara, –
36:17 joka sitten on ratkaisu siihen.
36:21 Me opitaan paljon kulutusta sosialisaation kautta eli muilta omaksumalla.
36:26 Jokainen teistä voisi kertoa, –
36:28 että mikä tai kuka on teillä vaikuttanut eniten teidän kulutustottumuksiinne, jotka teillä on tällä hetkellä.
36:36 Aloittaako Anni vaikka?
36:39 – Niin mikä minulla on tällä hetkellä? Rupesin tässä miettimään myös tätä, –
36:44 kun puhuttiin nuorista ja omista kulutuskäyttäytymisistä, niin rupesin miettimään omaa nuoruutta.
36:50 Aloitin uudelleen katsoa O.C:ta, jos tiedätte tämän legendaarisen, todella hyvän sarjan.
36:58 Tajusin, että pukeudun ihan niin kuin Marissa. En ollut silloin nuorempana tajunnut ollenkaan, –
37:04 mutta se oli selkeästi ollut se, että halusin ostaa samanlaisia vaatteita.
37:10 Katsoin Gossip Girlinkin uudestaan vähän aikaa sitten ja olin, että –
37:13 "Minulla on tuo ihan sama mikä Blake Livelyllä". Toki joku halvempi versio, –
37:17 mutta populaarikulttuuri on vaikuttanut ihan todella paljon minuun.
37:22 Ja varmaan vaikuttaa edelleenkin.
37:25 Toki riippuu ihmisistä, että kuinka visuaalinen on ja kuinka paljon miellyttää tällainen kauneus.
37:32 Olen kyllä itse aina ollut todella muodin ja vaatteiden perään –
37:36 ja koettanut sitä todella paljon viime aikoina tuoda kestävämpään käyttäytymiseen –
37:43 ja pohtinut omaa kulutussuhdetta vaatteisiin ja muotiin.
37:47 Pikamuodin jättäminen on kyllä tullut omaan elämään, –
37:52 että se kulutuskäyttäytyminen on muuttunut ihan muutamassa vuodessa.
37:56 Siihen ovat liittyneet nämä IPCC-raportit ja ilmastonmuutos.
38:00 On kyllä tosi paljon muuttunut tietoisuus siitä, mihin me ollaan maailmaa viemässä tällä kulutuskäyttäytymisellämme.
38:09 – Hyvä. Mites Mikko?
38:11 – Tuo on vaikea kysymys, koska se on niin ajassa elävää, –
38:15 että kuka minuun vaikuttaa ja milloinkin.
38:18 Se on siis ihan ok, ja se on hyvä myös huomata, että se on jotenkin semmoinen, –
38:23 että se on hyvin lilluvaa ja vaihtelevaa.
38:26 Juurikin, että kuluttaminen tarjoaa minulle eri ikäisenä eri yhteyksissä –
38:30 varmaan niin monenlaisia erilaisia merkityksiä, joihin pääsen kiinni.
38:34 Hirveän vaikea kysymys, että kuka minuun nyt eniten vaikuttaa.
38:38 Totta kai siis jossain määrin se, että kun oman perheen sisällä on omanlaisensa kuluttamisyhteisö rakentunut, –
38:44 miten me perheenä ylipäätään, minkälaista ruokaa me ostetaan ja syödään ja miten me pukeudutaan.
38:52 Minulla on ehkä enemmän tullut koko ajan se, että koetan vaatteiden ja muun kannalta mahdollisimman vähän.
38:58 Yritän kyseenalaistaa aika paljon itseäni.
39:03 Mutta ehkä sanon nyt suoraan tällä hetkellä sen perheen ja muun, –
39:07 mutta toisaalta minusta tuntuu, että tässä on ollut semmoista kameleonttimaista liikettä niin paljon, –
39:12 että se vaihtelee tosi paljon.
39:14 – Niinhän Annikin tuossa edellä toi esille, että se myös muuttuu ajassa.
39:19 Nyt Annillakin on tullut myös kestävän kulutuksen ajatus enemmän pinnalle viime aikoina.
39:27 Mites Piia?
39:29 – Varmasti juuri ajan mukaan vähän vaihteleekin, –
39:33 mutta luulen, että suhteeni raha on kyllä rakentunut jo hyvin pienestä pitäen.
39:37 Minulla on ollut mahdollisuus kummisetäni myötä jo tosi pienenä alkaa tehdä töitä, –
39:43 poimia herneitä.
39:47 Palkka oli surkea, –
39:50 mutta 10-vuotiaalle lapselle oli valtaisa se rahamäärä.
39:55 Mutta silloin ehkä oppi suhteuttamaan jo siihen, –
40:00 että "Okei, minä kerään tämän valtavan sangon näitä herneitä ja saan 20 markkaa rahaa siitä", –
40:07 mikä oli pienelle lapselle iso, –
40:09 mutta oppi sen, että pitää tehdä paljon työtä sen eteen.
40:14 Ja varmasti se, kun on tehnyt pitkään töitä ihmisten kanssa, jotka elävät pääsääntöisesti tukien varassa, –
40:21 niin siinä koko ajan peilaa sitä, ja ohjaaja neuvoo, –
40:25 niin sitten ehkä aika ristiriitaistakin.
40:28 Ja sitä keskusteluahan käy itsekin mielessä paljon, –
40:32 että kun teen töitä nuorten ja aikuisten kanssa, joilla on todella pienet rahat, –
40:37 niin kuinka minä voin samaa aikaan ostaa 200 euron kengät ja olla ihan että –
40:42 "No niin, nyt vaan tästä saadaan tämä raha riittämään koko kuukaudeksi ja kokataan helppoja ja edullisia ruokia."
40:50 Sitä joutuu jatkuvasti aina pohtimaan.
40:54 – Konsta?
40:56 – Täytyy kompata ehdottomasti aikaisempia siinä, että se muuttuu tosi paljon ajan saatossa.
41:06 Minkälaisessa yhteisössä milloinkin on, vaikka vaihtaa jonkun harrastuksen, niin se saattaa vaikuttaa myös siihen, –
41:12 että miltä kantilta itse katsoo niitä.
41:16 Mutta kyllä se pohja on tosi vahvasti tullut vanhemmilta, kotoa ja sisaruksilta.
41:23 Äitiltä ehdottomasti eniten jotenkin semmoinen, –
41:27 että käytettynä mahdollisimman paljon kaikkea.
41:30 Se vaikuttaa kyllä tänä päivänä myös tosi paljon.
41:33 Jos pitää tehdä joitain hankintoja, niin Tori.fi on se ensimmäinen.
41:37 Ensin sinne, ja jos ei sieltä meinaa löytyä, niin sitten katsotaan muita.
41:41 Kyllä sieltä tosi paljon on tullut vaikutteita. – Jotenkin ehkä jatkona tähän kysymykseen mietin, –
41:49 mitä mekin tässä sanoitetaan, mikä meihin vaikuttaa, –
41:52 että ei pelkästään se sosialisaatio, mihin me halutaan liittyä.
41:56 Mutta tämä, että miten paljon meidän kuuluttamiseen ja ostokäyttäytymiseen –
42:01 vaikuttaa meidän mielikuvitus ja se, mistä me unelmoidaan.
42:05 Jos mekin nyt ajatellaan sitä, että maailman pitäisi olla eettisempi ja oikeudenmukaisempi –
42:08 ja unelmoidaan siitä, että joskus me se saavutetaan, niin sehän suoraan kääntyy siihen, –
42:12 että kuluttamalla lähdetään tekemään sitä.
42:16 Minulla on jäänyt mieleen tämmöinen nuorempi tyyppi, –
42:21 joka katseli kaupassa urheilukelloa. Hän oli sen kellon äärellä, että –
42:26 "Jos tuon saan, alan käymään lenkillä, minusta tulee paljon paremmin voiva, –"
42:30 "alan juoksemaan ja voimaan paremmin ja sitten alan elää sitä elämää, mitä oikeasti haluan elää."
42:36 Tällaisetkin vaikuttavat tosi paljon, että jossain taustalla siintää se toivo jostakin.
42:41 – Niin ja sillä tavalla tulla sitten paremmaksi ihmiseksi ikään kuin. Anni?
42:47 – Unohdin jo melkein se alkuperäisen. Tulee niin paljon syötteitä, –
42:50 joista haluaisi ottaa kiinni, mutta minulle tuli mieleen Konstan puheenvuorosta, –
42:55 että olet oppinut kotona ostamaan käytettynä.
42:59 En tiedä, mistä se on tullut, varmaan myös kotoa, kun äitini on myös tehnyt paljon itse vaatteita.
43:04 Hän aina puhuu, että 80-luvulla hän teki kaikki vaatteet itse, kun ei ollut H&M:ää ja muita.
43:09 Lapsena olin, että "Vau, sä olet osannut tehdä vaatteita. Kuinka hienoa!"
43:12 Niin minäkin olen opetellut korjaamaan omat vaatteeni hyvin jo aikaisessa vaiheessa, –
43:18 siihen pisteeseen asti että olen käyttänyt 10 vuotta vanhoja housuja, joissa on reikiä, –
43:23 niin että puoliso ja äiti on joutunut sanomaan, että voisiko ne heittää jo pois, –
43:28 kun ne alkavat olla niin kulutettu jo loppuun. Minulla on hyvin pinttynyt jonnekin päähän, että...
43:34 Myös ehkä joku emotionaalinen side voi olla vaatteisiin, –
43:37 että kun niistä tulee rakkaita ja niitä käyttää pitkään, niin niitä ei vain halua heittää pois.
43:42 Luin jostain ihan vähän aikaa sitten, –
43:45 että alkaa tulla uudelleen pinnalle korjata vaatteita.
43:48 Siitä olin, että olen vähän ylpeä itsestäni, että olen aina korjannut niitä.
43:52 En ole ikinä halunnut heittää pois, että jos se on nyt vasta uudelleen nousemassa pinnalle.
43:57 Vaatteiden korjaaminenhan on ihan nerokasta. Miksi heittäisi pois ja ostaisi uutta?
44:03 – Niin, ja mehän aika paljon, nyt jos mietitään vaikka juuri muotia, –
44:07 niin se on aika kertakäyttöistä kyllä. Sesongit vaihtuvat tosi nopeasti, –
44:12 ja täytyy koko ajan olla uusimassa sitä garderoobia, –
44:15 niin tuohan on todella hieno ajatus, että pidetäänkin pidempään niitä vaatteita niin pitkään, –
44:20 kun ne ovat vielä pidettävissä ja korjattavissa.
44:24 Mutta tästä onkin hyvä aasinsilta mennä tuonne ekologisuuteen, –
44:28 eli miten ympäristö otetaan huomioon kulutuksessa.
44:33 Ihmisethän puhuvat paljon sen puolesta, että miten he oikeasti pitävät tärkeänä sitä, –
44:38 että otetaan ympäristö huomioon omissa kulutusvalinnoissa. Mutta sitten kuitenkin varsinaisten tekojen välillä –
44:46 onkin sitten se tietty ristiriita.
44:49 Miksi ihmiset eivät sitten kuitenkaan saa toimittua kuten he ajattelevat? Mikä siinä on esteenä?
45:00 – Siinä on varmaan monta estettä, –
45:04 mutta tapoja on vaikea muuttaa.
45:06 Ihminen oppii hitaasti, ja erityisesti pois oppiminen vanhoista tavoista on vielä haastavampaa.
45:13 Ihminen on myös tosi mukavuudenhaluinen.
45:17 Se voi tarkoittaa sitä, että jos pitäisi ruokapuolella valita enemmän kasviperäistä, –
45:24 niin täytyy ensin opetella niiden kasvisten käyttöä ja niistä reseptejä.
45:29 Usein se voi olla helpompaa, että tekee vain sitä tuttua spagettikastiketta.
45:35 Eli sehän vaatii ihmiseltä paljon, että muuttuu ja oppii uutta.
45:42 Ja ihminenhän on aika hidas oppimaan tietyllä tavalla. On helppo puhua, että minä toimin ja teen näin, –
45:49 mutta se muutos tapahtuu aika hitaasti meissä.
45:55 – Minä en ehkä näkisi myöskään sitä, että se olisi yksilön vastuulla muuttaa tätä meidän järjestelmää, jossa me eletään.
46:02 Me ollaan rakennettu järjestelmä, jossa valitettavasti luonnonresurssit, –
46:07 meidän ympäristö, eläimet, meitä ei ole kiinnostanut se pätkääkään.
46:11 Nyt me ollaan siinä tilanteessa, missä me ollaan. Ja se ei voi olla meidän 18–25-vuotiaat, –
46:17 jotka yhtäkkiä muuttaisivat tämän omalla käyttäytymisellään. Se aiheuttaa ahdistusta, että meidän pitäisi jo miettiä sitä, –
46:24 mihin haluaa, minkälaisen uran haluaa tehdä, missä haluaa olla töissä ja kuka on ihmisenä.
46:31 Sitten pitäisi vielä siinä pelastaa tämä maailma yksin.
46:35 Me tarvitaan enemmän julkisen talouden ohjaamista ja julkisen päätäntävallan, –
46:40 että me voitaisiin muuttaa niitä kannustimia niin, että kun me ollaan siellä ruokakaupassa, –
46:44 niin esimerkiksi kasvisruoka olisi halvempaa tai näkisimme jotain kuvia, miten se on tuotettu.
46:49 Ei niin, että me tullaan pimeänä, että "Rakastan eläimiä, mutta syön silti eläimiä."
46:56 Tuodaan se tietoisuuteen myös, mitä vaikutuksia meidän kulutuskäyttäytymisellä on –
47:03 ja ohjataan ihmisiä niin eikä syyllistetä. – Hyvä pointti. Konsta?
47:09 – Tuli myös mieleen tuosta se, –
47:13 että jos ihminen ei näe jotain asiaa oikeasti siinä arkipäivässä, –
47:18 niin se on vähän niin kuin maton alla.
47:20 Se ei ole enää mielessä siinä vaiheessa. Sitten jos ihmisen vie oikeasti sen eteen, –
47:27 että tässä tämä nyt näkyy konkreettisesti, kun heitit sen roskan, –
47:31 ja nyt joku kilpikonna on kuollut siihen.
47:35 Se herättää tunteen, että tämä on ihan oikea asia ja voi nähdä sen teon seurauksen.
47:41 Mutta sitten kun se on tuollaista, että jossain tapahtuu jotain, –
47:47 niin sen tietää, mutta ei sitä tunne silloin oikeasti.
47:54 – Tämä keskustelu saattaa mennä hirveän vaikeaksi välillä. Minusta on tärkeä huomata ylipäätään se, –
47:59 että tämä on niin rakenteellinen ja systeemitason haaste, jonka edessä me käytännössä ollaan.
48:04 Mistä tahansa puhutaan, ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä, –
48:10 aika dramaattisesti etenevästä lajikadosta, niin käytännössä se juurisyy näiden kaikkien takana –
48:15 on meidän kulutuskeskeiset elämäntavat. Ja käytännössä väitän, –
48:20 että ei me olla myöskään hirveän suurella mielikuvituksella rakentamassa jotain ihan muuta, –
48:26 vaan me yritetään aika pitkälti tuunata, että voisimmeko tehdä tämän ihan saman jutun, mutta vähän paremmin.
48:31 Kun meillä olisi myös oikeasti edessä se haaste, joka tuossa teatteriesityksessä tuli, –
48:35 että pitäisi pystyä kuvittelemaan, että voisiko edistys, kehitys, –
48:40 inhimillinen kukoistus oikeasti tarkoittaa jotain muutakin kuin jatkuvaa talouskasvua.
48:44 Me voidaan myös eettisesti ylikuluttaa. Se ei ole mikään ongelma meille.
48:50 Eihän me edes vaalien alla nähdä keskustelua, jossa joku kyseenalaistaa, että tarvitaanko me talouskasvua.
48:56 Ei sitä kysymystä tule, eikä mikään puolue ajaa tällaista näkökulmaa.
49:01 Mutta juuri huomio siitä, –
49:04 että jos meillä on aidosti tärkeät päämäärät, kuten vaikka se, –
49:07 että mitä jos me turvattaisiin tämä maapalloa ja ne järjestelmät, joita ilman meillä ylipäätään ei ole elämää.
49:13 Ja sitten lähdettäisiin katsomaan, ja kun meillä olisi se elämä, –
49:16 niin mitä jos se elämä olisi mahdollisimman monelle hyvää ja ihmisarvoista elämää, –
49:20 myös lajirajat ylittävällä tavalla hyvää elämää? Nämä olisivat aidosti tärkeitä päämääriä.
49:25 Ja jos me nyt vaikka 20 vuoden aikaikkunalla saadaan niin, –
49:31 että ilmastonmuutosta saatiin aika hyvin hillittyä, elämänlaatu nousi aika hyvin, –
49:36 tuloerot ihmisten välillä lähtivät nyt kapenemaan. Ja vaikka mielenterveysongelmat lähtivät laskuun, –
49:41 että asiat menivät aika hyvin eteenpäin, mutta talous ei kasvanut.
49:45 Niin voimmeko siinä vaiheessa sanoa, että epäonnistuimme? "Piru vie, uusiksi. Ei mennyt yhtään kuten oli tarkoitus."
49:52 Tämä on juuri se, että jos me katsotaan vain sitä, että meidän pitää saada talous kasvamaan, –
49:57 niin seuraus on se, että me saadaan talous kasvamaan.
50:00 Mutta pitäisi kysyä, mitä sillä saatiin aikaiseksi? Mikä oli se päämäärä, mitä me sillä rakennettiin?
50:05 – Annilla on varmaan tähän hyvä pointti. – Minulla on kaikki vastaukset.
50:10 Tutkimusten mukaan on myös arvioitu, että jos ei vastata ilmastonmuutoskysymykseen, luontokatoon tai muuhun, –
50:18 meidän talous tulee laskemaan, koska me menetetään myös...
50:22 Meille tulee esimerkiksi siirtolaisuutta, ääriolosuhteita, –
50:27 jotka aiheuttavat sitä, että meille tulee kustannuksia, ja se vaikuttaa meidän bruttokansantuotteeseen ja kasvuun.
50:33 Se, että me lähdetään tekemään ne investoinnit ja vaadittavat muutokset nyt, –
50:36 on paljon taloudellisestikin järkevämpää, ja se on ihan fakta.
50:40 Ja se on tavallaan se, mitä kaikkien puolueiden pitäisi muistaa, –
50:43 että me lähdettäisiin tekemään ne investoinnit nyt, –
50:45 niin sitten me saadaan siitä vielä kivasti kylkiäiseksi jotain innovaatioita ja cleantechiä, –
50:49 joita me voidaan viedä. Eli se voi olla uustalous, –
50:52 mutta se voi olla vielä paljon parempi. Ja voi olla todennäköisesti myös niin, –
50:56 että me ei tavallaan jouduta ottamaan sitä riskiä edes, että meidän talous olisi nollakasvussa, –
51:01 koska ihmiset ovat innovaatiokykyisiä –
51:04 ja me tuotetaan kaikkia uusia keksintöjä ilmastonmuutoksen torjumisen kylkiäisenä.
51:11 Se voi olla niin, että se ei välttämättä ole meidän kasvutuho.
51:15 – Ihan nopeasti vain yksi tähän kysymykseen miksi me ei toimita näin, –
51:19 niin onhan tämä ihan älytöntä, että me tiedetään, että nämä haasteet on edessä, –
51:23 mutta edelleenkin ekologisesti ja eettisesti tiedostava elämäntapa on vaihtoehtoista.
51:28 Paljon helpompaa on elää tuhoisalla tavalla, paljon halvempaa yleensä myös.
51:33 Jotenkin juuri se, mitä me esimerkiksi hintoihin lasketaan mukaan.
51:36 Huomataanko me vaikka, että se kaikkein halvin ruoka on pitkällä tähtäimellä varmaan kaikkein kalleinta ruokaa?
51:46 – Jos vielä siihen tavallisen ihmisen arkipäivään, että miksei se niitä valintoja tee, –
51:51 niin siihen tarvitaan juuri sitä ohjausta, mutta myös sitä, –
51:55 että se ihminen kokee itse saavansa siitä jotain. Hyvä esimerkki on tällainen, –
52:00 mitä teistä varmaan jokainen tekee: pullojen palauttaminen.
52:03 Se on säädeltyä ja se on määritetty, että niissä on pantit ja ne viedään.
52:10 Ihminen saa siitä joko rahallisen hyödyn –
52:15 tai lahjoittaa ne sitten, mitä siinä koneessa on. Mutta se on melkein 99 prosenttia, –
52:21 mitä suomalaisista pullot kierrätetään.
52:24 Eli tällaisilla pienillä asioilla, ohjauksella sekä huomioidaan, –
52:30 että yksilökin saa itse siitä jotain, niin pystytään tekemään niitä kestäviäkin valintoja.
52:36 – Tässä olis varmasti paljon vielä mahdollisuuksia kehitettävänä. – Paljon olisi!
52:41 – Jotenkin myös teille kaikille pallo siinä, –
52:47 että jollain tavalla me ollaan mielestäni tilanteessa, että voi hyvin olla, –
52:50 ettei meistä kellään ole vielä ratkaisuja, mikä se on se, mitä tässä tarvitaan.
52:54 Ne tulevaisuustaidot, joista nyt paljon puhutaan, –
52:56 niin tavallaan jokaisen teistäkin täytyy ehkä muovata ne itse. Ei me tulla täältä antamaan, –
53:01 että nämä ovat ne tulevaisuustaidot, joita teillä täytyy olla joskus tulevaisuudessa, –
53:05 vaan niitä täytyisi lähteä kehittämään itse. Myös kysymys tavallaan siitä, –
53:10 että älkää yrittääkö vain selviytyä siinä maailmassa, mitä täältä näyttää, että menneestä tulee eteenpäin, –
53:15 vaan oikeasti se muovautuu koko ajan. Tulevaisuus on meissä jokaisessa koko ajan.
53:19 Sitä täytyisi lähteä rakentamaan ihan aktiivisesti, koko ajan olla itse toimija siinä.
53:23 Se on jotenkin ihan keskeinen taito, kun mennään tulevaisuuteen. Mietin myös juuri näitä esimerkkejä tavallaan siitä, –
53:30 että helposti puhutaan usein tulevaisuusvallasta siltä kannalta, että kuka saa määrittää sen, –
53:35 minkälaista tulevaisuutta kohti olemme menossa ja mitä sitten nähdään.
53:39 Minulle jäi jotenkin hälyttävä esimerkki lasteni koulusta, kun he olivat aika pieniä –
53:42 ja heillä oli joku intensiiviviikko näistä kestävän tulevaisuuden näkökulmista.
53:47 Siellä esitettiin vanhemmille lyhyitä näytelmiä siitä, mistä täällä on puhuttu ylipäätään.
53:54 Siellä oli tällainen lyhyt katkelma, jossa kaksi tyyppiä välitunnilla potkii jalkapalloa –
53:58 ja sitten kolmas tyyppii nappaa sen pallon pois ja sanoo, että: –
54:01 "Mitä te täällä pelaatte jalkapalloa? Teidän pitäisi olla kierrättämässä."
54:04 Kävelee sen pallon kanssa pois. Ilmeisesti he ajattelivat, –
54:07 että "tätä te aikuiset haluatte nähdä". Että jotenkin myös sitä, –
54:11 että mitä kohti me oikeasti halutaan mennä? Mikä on hyvää tulevaisuutta rakentavaa toimintaa?
54:19 – Siis te keskustelette kyllä keskenännekin. Te ette varmaan minua tähän tarvitsisikaan, –
54:23 mutta vähän yritän kuitenkin ohjata tätä. Mennään seuraavaksi talousosaamiseen.
54:27 Minä vilkuilen kelloa tuolla vähän. Meni tosi nopeasti tämä tunti tässä.
54:33 Talousosaaminenhan on sellainen keskeinen talollisen päätöksenteon kansalaistaito.
54:38 On tärkeää, että me osataan hallita meidän omaa taloutta ja ymmärtää myös, –
54:42 mitä riskejä siihen kohdistuu, ja osataan säästää ja sijoittaa –
54:46 ja tehdä kaikenlaisia investointi- tyyppisiä hankintoja.
54:49 Talousosaaminenhan muodostuu tietämyksestä ja käytännön taidoista, –
54:54 vastuullisesta käyttäytymisestä ja myös asenteista.
54:59 Se, mitä siihen tarvitaan, on myös siihen omaan elämäntilanteeseen liittyvää ajantasaista ymmärrystä, –
55:06 mitkä ne omat resurssit ovat ja myös minkälainen on se vallitseva taloustilanne ja muu toimintaympäristö.
55:14 On myös tärkeää, että sitä talousosaamista pitää kehittää ajassa –
55:18 ja myös päivittää sitä omaa osaamista, kun olosuhteet muuttuvat.
55:24 Se on tietenkin se haaste seurata sitä tässä muuttuvassa maailmassa.
55:32 Jos vaikka Anni ja Mikko aloittavat sieltä.
55:36 Jos nyt mietitään tätä litaniaa, mitä sanoin talousosaamisesta, –
55:40 niin miten se saadaan linkittymään tähän kestävään kehitykseen? Mikä on niiden tällainen unioni tai yhtymäkohta?
55:50 – Haluatko aloittaa?
55:52 – Minä pidin äsken viimeisimmän, pitkän puheenvuoron.
55:58 – Sanoisin, että jos mietin vaikka –
56:02 miten olen oppinut talousosaamista ja omaa lähtemistä siihen, –
56:09 niin olen paljon pohtinutkin sitä, että olisin toivonut, että olisin tiennyt verotuksesta enemmän.
56:16 Että kun lähdin tekemään ensimmäistä työkeikkaani 15-vuotiaana Mäkkärissä, olisin tiennyt oikeuksistani, –
56:23 työntekijöiden oikeuksista, ylipäätänsä siitä, mikä on TES, mikä on työehtosopimus, –
56:29 miten työmarkkinat toimivat, mutta myös säästämisestä ja sijoittamisesta –
56:35 ja näistä talouden toimeliaisuuden kriittisistä kohdista.
56:40 Ei vain siitä, että kerrotaan nuorille siitä, miten talous toimii, vaan myös se, –
56:46 miten itse voi vaikuttaa siihen myös järjestelmällisesti.
56:52 Minä haluaisin sellaisen tulevaisuuden, –
56:56 missä lapsille opetettaisiin siitä, –
57:01 että ei puhuttaisi pelkästään rahasta vaan sosiaalisesta ja ekologisesta hyvinvoinnista –
57:06 ja siitä, että kaikki liittyy kaikkeen. Korostettaisiin sitä, että talous on vain väline.
57:11 Me ei palvella taloutta, talous palvelee meitä, ja näin se on rakennettu.
57:16 Ehkä se on edelleenkin se, että kun puhutaan taloudesta, niin se voi olla luotaantyöntävää, –
57:22 koska se on se, että mikä se on. Tämä on hirveän monimutkainen.
57:26 Meillä on rahoitusjärjestelmä, ja mitkä johdannaiset, miten nämä toimivat.
57:30 Se ei ole ehkä myöskään ole tarkoituksen- mukaisin lähtökohta nuorille, vaan se, –
57:35 että meidän pitäisi opettaa, että ei talous ole mikään mörkö, –
57:39 jota pitää pelätä. Velka ei ole mörkö, jota pitää pelätä, –
57:43 vaan velka palvelee meitä. Me otetaan myöskin julkista velkaa sen takia, –
57:46 että me voidaan tehdä yhteiskunta, joka on meille kaikille hyvä.
57:50 Se, että tuotaisiin takaisin se kysymys, mitä talous on ja miksi se on.
57:54 Ja se on meidän tekemä järjestelmä meille, ja järjestelmää voi aina muuttaa.
58:00 – Liityn myös tähän.
58:02 Minusta tärkein pointti on juuri tämä, mistä lähdettiin silloin liikkeelle, –
58:05 juuri se väline, se, että talous on väline. Jos joskus kysytään tavallaan sitä, –
58:10 että talousosaamista täytyy kehittää ja miksi tämä on tärkeää, –
58:13 niin en sanoisi, että se on tärkeämpää kuin vaikka oikeudenmukaisuusajattelu.
58:16 Juuri se, että mitä sillä tehdään ja mikä on se, mihin sitä taloutta oikeasti käytetään ja mikä on se...
58:24 Kaipaisin ylipäätään yhteiskunnassa sekä yksilö- että rakennetasolla enemmän keskustelua päämääristä.
58:33 Tämä ei siiloudu millekään yhdelle sektorille, jolla tämä ongelma ratkaistaan, –
58:38 vaan me tarvitaan kaikenlaista. Yksinkertaisimmillaan talous on niiden resurssien jakamista, joita meillä on.
58:45 Niin voitaisiinko me ottaa tavoitteeksi vaikka se, –
58:49 että hyvä elämä yhden planeetan sallimissa rajoissa mahdollisimman monelle ja niin, –
58:55 että se elämä on elämisen arvoista elämää? Jotenkin tämän tyyppisiä kytkentöjä, –
59:00 mutta siellä tulee juuri oikeudenmukaisuusajattelua ja muita.
59:04 Tulin tänne sieltä opettajien täydennyskoulutuksesta, –
59:07 niin olen vähän huolissani siitä, että jos opettajiakin miettii ja tilannetta, missä tällä hetkellä ollaan opettamassa.
59:13 Jos se puhuvat kestävän elämäntavan kysymyksistä, ekologisesta vastuusta ja oikeudenmukaisuuskysymyksistä, –
59:19 niin saattaa tulla, että "Saanko puhua näistä?"
59:22 "Onko tämä jotenkin ideologista, jos otan näitä asioita keskusteluun?"
59:26 Jos on yrittäjyys- ja sijoituskasvatusta, ei tämä tule mitenkään esille. Ei siinä ole mitään ongelmaa.
59:32 Eli ajatus siitä, että joku ideologia on jo valittu. Jotain siellä vaikuttaa, –
59:37 mutta lähdetään sitä kohti, että mistä meidän pitäisi ihan oikeasti puhua, –
59:41 koska meidän kaikkien tulevaisuus on kiinni siitä, ja me ollaan sitä tekemässä.
59:46 – Minä ehkä toivoisin, että talousosaamiseen myös vahvasti liitettäisiin se tunnepuoli –
59:53 ja sen tunnistaminen ja siitä puhuminen.
59:57 Rahaan sitoutuu hyvin paljon niin positiivisia kuin negatiivisia tuntemuksia.
60:03 Varmasti, jos psykologien vastaanotolle mennään, –
60:08 niin raha on keskeisen ahdistuksen ja mielenterveyden yksi aiheuttaja –
60:15 ja huoli siitä rahasta.
60:18 Että sitä keskustelua saataisiin auki ja sitä kautta ehkä päästäisiin myös sieltä taustalla oleviin arvoihin –
60:25 ja linkitettyä rahaa myös kestävään ajatteluun.
60:30 On aika vähän sellaista tunnekeskustelua.
60:33 Ja ne ovat mielestäni kaikista antoisimpia, mitä itse opetustyötä teen, –
60:38 että kun nuorten kanssa pohditaan, mitä kaikkia negatiivisia tuntemuksia siihen rahaa tulee.
60:44 Siinä saattaa kaksi tuntia mennä aivan täysin, ja he eivät ole itse ajatelleet ollenkaan, –
60:48 että "tämäkin liittyy, ja tämäkin käyttäytyminen –"
60:51 "ja tämä reagointini äitiini liittyi rahaan".
60:58 Sekin aspekti olisi hyvä ottaa huomioon.
61:01 – Tärkeä pointti.
61:03 Konsta, jos mietit vaikka lapsia siellä kouluissa, –
61:06 niin miten heille pitäisi...
61:08 Jos otetaan kestävän kehityksen näkökulma talousasioihin, –
61:13 niin miten heille pitäisi puhua taloudesta?
61:18 – Minä näen, että voimallisin keino on tarinoiden kautta.
61:23 Siten, että saadaan herätetty tunteet mukaan siihen. Se ruokkii sellaista sisäistä motivaatiota.
61:32 Se ei ole niin tehokasta, että ylhäältä päin vain annetaan, että näin tämä homma menee, –
61:38 vaan että he pääsevät itse kokemaan sitä kaikkea tarinoiden kautta.
61:44 Tai vaikka jos on joku alusta, jolla pystyy itse tekemään sitä, –
61:48 ja tehdään yhdessä ihan alusta alkaen, –
61:53 niin näen, että se olisi kaikista tehokkain.
61:56 – Varmasti juuri näin.
61:59 Ihmisillä on erilaiset mahdollisuudet toimia yhteiskunnassa, –
62:02 ja kaikki ne vaihtoehdot, jotka ovat olemassa, eivät ole kaikkien saavutettavissa.
62:07 Nyt jos mietitään kaikkea taloudellista toimintaa, –
62:11 niin onko oikeasti tällainen taloudellisen toiminnan kestävä toteuttaminen mahdollista vain hyvätuloisille –
62:18 vai onko se kaikille avointa toimintaa?
62:24 – Kyllä ajattelen, että kestävästi voi toimia, olkoon tulotaso mikä tahansa.
62:29 Ja itse asiassa ne, joilla on vähiten rahaa, toimivat kaikista kestävimmin.
62:34 He joutuvat miettimään huomattavasti enemmän, mitä ostavat ja kuluttavat.
62:39 He eivät tee niin paljon heräteostoksia. He miettivät ruokakaupassa ja suunnittelevat.
62:45 Enemmänkin sitä pohdintaa pitäisi miettiä meidän keskituloisten, –
62:50 että minkälaisia valintoja me tehdään. Me ollaan ne, jotka eivät tee niitä kestäviä valintoja.
62:57 Kyllä se katse on niihin, joilla enemmän rahaa.
63:02 He eivät niitä kestäviä valintoja tee.
63:06 – Jos mietitään joitain miljardöörejä ja miljonäärejä, jotka lentelevät yksityiskoneella, –
63:12 niin kuinka kestävää se on verrattuna köyhimpiin, jotka kävelevät tai käyttävät julkista liikennettä, –
63:17 koska ei ole varaa yksityiskoneisiin?
63:21 Nimenomaan mitä enemmän rahaa on käytössä, niin sitä enemmän sitä usein kuluttaa, –
63:26 ellei sitä sitten sijoita täysin nollapäästöiseen toimintaan –
63:32 tai laita hyväntekeväisyyteen sosiaalityöhön.
63:36 No, sieltäkin tulee päästöjä. En tiedä, mutta...
63:42 On myös puhuttu esimerkiksi näissä vaalitenteissä siitä, –
63:45 että kun lähdetään tekemään vihreää siirtymää, niin onko esimerkiksi sähköautot vain rikkaiden luksusasia.
63:53 Jos me siirrytään täysin päästöttömään liikenteeseen ja tarvitaan autoja, –
63:59 pitääkö silloin tukea esimerkiksi alemmalla tuloluokassa olevia ihmisiä?
64:05 Toki tällainen oikeudenmukainen vihreä siirtymä vaatii sitä, että pitää tukea, –
64:09 jotta me saadaan, tai jos EU:ssa tulee jokin lainsäädäntö, –
64:13 että pitää uudistaa talojen energiasysteemit niin, että ne ovat kestävämpiä, niin pitää tukea.
64:19 Tällä hetkellä me käydään sitä keskustelua juurikin siitä, –
64:23 että jotkut puolueet eivät sitä näe oikeudenmukaiseksi.
64:26 Jotkut näkevät, että me rakennetaan sitä maailmaa juuri tällä hetkellä, –
64:32 jossa me kysytään niitä kysymyksiä, että otetaanko me kaikki mukaan oikeudenmukaiseen siirtymään.
64:38 – Jos miettii ylipäätään oikeudenmukaista siirtymää, –
64:41 niin jokainen, johon pystyy vaikuttamaan, niin yleensä löytyy jotain, mitä pystyy tekemään.
64:46 Mutta jotenkin se ajatus siitä, että keitä me tässä ylipäätään vastuutetaan.
64:51 Kuten sanoit aiemmin, ettei me voida myöskään tätä jättää vain yksilöille, –
64:54 vaan me tarvitaan paljon ohjausta ja rakennetta. Mutta jotenkin ajatus siitä, –
64:57 että me tarvitaan juuri sellaista kahden raiteen ajattelua, –
65:01 että jo sen järjestelmän sisällä, joka tällä hetkellä on olemassa ja paikallaan, –
65:07 niin me voidaan yleensä tehdä hyviä tai vähän huonompia valintoja. Yleensä tehdäänkin.
65:12 Mutta ajatus myös siitä, että samalla meidän pitäisi tähän rinnalle pystyä rakentamaan jotain ihan muuta.
65:18 On hirveän kapean tulevaisuuden ajattelua, jos ajatellaan vaikka, –
65:22 että se ongelma on auto, ja sitten ratkaisu on, että tehdään sähköauto, –
65:27 niin siinä tehdään se ihan sama juttu paremmin. Se voisi olla myös ihan jotain muuta.
65:32 Mikä oli se, mitä sillä autolla piti saada aikaiseksi?
65:35 Jotenkin sitä visiointia ja tulevaisuuden muovaamista ja tekemistä, –
65:41 niin siihen tarvitaan toivottavasti kaikki mukaan.
65:44 Kuunnellaan myös erilaisia ääniä, jotka täydentävät toinen toisiaan.
65:48 – Asioiden tekemistä ihan uudella tavalla sen saman tavoitteen saavuttamiseksi.
65:53 Mutta hei, aika rientää. Mennään viimeiseen kysymykseen.
65:57 Nyt jokainen saa kertoa, että minkälainen olisi teidän toiveidenne taloudellinen tulevaisuus.
66:03 Minkälaista tulevaisuutta kohti te haluaisitte kulkea?
66:07 Aloittaako Konsta?
66:09 – Joo. Tasa-arvoista ehdottomasti.
66:13 Siinä missä jotkut maksimoivat omaa hyvinvointia koko ajan, aina vaan, –
66:22 ilman mitään päämäärää, niin silloin jotkut vain ovat siellä pohjalla –
66:28 eivätkä pääse sieltä ylös mihinkään.
66:31 Kyllä sitä pitäisi tasoittaa.
66:33 – Hyvä.
66:35 – Samoin. Hyvin kaikkia huomioivaa, mutta myös vähän nykyisestä boksista rikkovaa, –
66:44 eli uudenlaisia ajatuksia ja tapoja toimia.
66:49 Se usein voi synnyttää myös ympäristölle hyvää.
66:56 – Sanon taas päämäärätietoista, että siinä tulisi oikeasti se, –
67:02 että me ei palvella sitä taloutta, vaan miten se palvelee, ei vain meitä, vaan sitä laajempaa kokonaisuutta, –
67:08 jonka osina me väistämättä ollaan. Jotenkin ymmärretään se, –
67:12 että me ollaan tämän kaiken keskellä, me ollaan osa tätä, mitä meidän ympärillä tapahtuu.
67:19 Ajatuksena myös se, että tämä on kaikki, mitä meillä lopulta on.
67:22 Jos me ei osata sovittaa omaa toimintaamme niin, että se on oikeudenmukaista, –
67:28 että me ollaan kytkeydytty koko ajan sekä kaikkeen mitä planetaarisessa todellisuudessa meidän ympärillä tapahtuu, –
67:33 kaikkiin muihin lajeihin, kaikkiin ekosysteemeihin, toisiin ihmisiin, –
67:37 mikään meidän elämässä ei käytännössä ole erotettavissa tästä kaikesta.
67:41 Se, mitä me puhutaan taloutena ja markkinana, sen pitäisi olla jotenkin sellaista balanssia, –
67:46 että miten tämä kokonaisuus tässä nyt saadaan toimimaan siten, –
67:50 että se vie johonkin, mihin suurin osa meistä oikeasti haluaisi päästä.
67:57 Tämä on ehkä tällä hetkellä se, että se, mitä me ollaan rakentamassa, –
68:00 se tulevaisuus, joka tulee meitä kohti tällä, mitä me nyt tehdään, –
68:05 niin en usko, että kukaan haluaa sinne päästä. Se on ehkä joillekin hyvä nyt, –
68:09 mutta pitkällä tähtäimellä se on kaikkea muuta kuin toivottava.
68:16 – Minä haluaisin nähdä myös sellaisen tasa-arvoisen talousjärjestelmän, –
68:23 jossa me ihan ensin katsotaan ne planetaariset rajat, luonnon monimuotoisuus, nämä indikaattorit, –
68:30 jotka jäävät aina toiselle sijalle sen talouskasvun ohella.
68:34 Katsottaisiin ensin ne planetaariset rajat ja ne minimivaatimukset hyvälle elämälle, –
68:38 että kukaan ei eläisi köyhyysrajan alapuolella, ihmisillä olisi kaikilla pääsy terveydenhuoltoon, –
68:42 meillä olisi globaalisti vettä, ihmisillä olisi mahdollisuus päästä koulutukseen ja tasa-arvoon.
68:49 Mutta Suomessa me ollaan Marinin hallituksen aikana tehty työtä tämän hyvinvointitalouden eteen, –
68:55 ja me ollaan nyt SOSTEssa julkaistu hyvinvointitalouden ohjausmalli, –
68:58 jossa me ihan konkreettisesti ehdotetaan uusia keinoja, miten Suomen talouden ohjausta voidaan muuttaa.
69:04 Siellä ehdotetaan ihan uusia indikaattoreita BKT:n tilalle, –
69:09 hyvän elämän ekologisuuden indikaattoreita, jotka ohjaisivat päämääränä sitä meidän talouden toimintaa.
69:14 Tämä tarkoittaisi isoa muutosta meidän hallinnossa siinä, miten me katsotaan taloutta, –
69:19 miten me arvioidaan budjettipäätöksiä, miten me ennakoidaan niitä vaikutuksia, –
69:24 jotka jokaisesta budjettipäätöksestä tulee. Minä toivon, että me saadaan jatkaa tätä työtä –
69:28 ja toivon, että uusi hallitus ei laita henkseleitä tälle työlle, jota on tehty neljä vuotta.
69:34 – Upeita tulevaisuuskuvia teiltä. Aivan mahtavia.
69:38 Toivottavasti me edetään tuollaiseen suuntaan.
69:41 Kiitos, Anni, Mikko, Piia ja Konsta! Ihan mielettömän hieno keskustelu.
69:47 Olisimme varmaan vielä toisenkin tunnin voineet jatkaa, –
69:50 mutta ajatellaan vähän yleisöä ja lopetetaan tähän. Kiitos teille!
70:00 Ja lopuksi Anna-Liisa Parkkinen ja Minna Markkanen tulevat vetämään tämän tilaisuuden yhteen.
70:23 – No niin, kiitokset esiintyjille. Kiitokset myös nuorille, –
70:27 jotka esiinnyitte videolla, ja kiitokset meidän upeille panelisteille.
70:33 Tänään on puhuttu ihmisyydestä, kuluttamisesta, –
70:39 tunteista –
70:41 sekä talouden tulevaisuuden näkökulmista.
70:45 Nuorten toiveet taloudellisesta tulevaisuudesta ovat sellaisia, mihin meidän on helppo liittyä.
70:52 He toivovat tasapainoista ja turvallista tulevaisuutta, jossa hyvän elämän on mahdollista toteutua.
71:00 Me toivotaan yhdenvertaisuutta ja kestävyyttä, –
71:04 mutta muutoksen tekeminen on vaikeaa.
71:08 Raha aiheuttaa erilaisia tunteita: –
71:11 häpeää, mahdollisesti huonommuuden tunteita –
71:17 ja tällaisia, joita vastaan on vaikea taistella.
71:23 Miten me sitten voidaan tehdä muutosta?
71:29 Täällä tuli muun muassa Annin kommenteissa tällaisia ajatuksia, –
71:36 että meidän pitäisi ajatella taloutta enemmän välineenä kuin päämääränä, –
71:42 koska kuluttamalla me tehdään valintoja ja vaikutetaan tulevaisuuteen.
71:50 Myös se tulevaisuus, joka tulee meitä kohden, –
71:55 sitä voidaan muokata tämän hetken teoilla. Esimerkiksi niin kuin Konsta sanoi, –
72:01 että luovilla menetelmillä ja tunteiden tunnistamisen kyvyllä –
72:07 me voidaan tehdä erilaisia päätöksiä eikä jatkaa samalla mallilla.
72:18 – Kiitos, Anski, ja kiitos myös minun puolestani kaikille, –
72:22 ketkä ovat esiintyneet ja puhuneet täällä, ja yleisölle myös.
72:27 Tämä on vähän mahdoton tehtävä lyhyessä ajassa tiivistää yhteenvedonomaisesti, –
72:31 mitä tänään täällä ollaan kuultu, nähty ja koettu.
72:35 Jotenkin itse ehkä ajattelen niin, että tärkeintä onkin, –
72:38 että meillä on juuri tällaisia foorumeita kuin rahamuseon talousosaamiskeskus, –
72:43 jossa me voidaan yhdessä pysähtyä tämän aiheen äärelle, –
72:46 oppia toisiltamme moniäänisesti ja monitieteellisesti.
72:50 Mielestäni on hienoa, että meillä on myös esimerkiksi uskontotiede, –
72:54 joka puhuu talous- osaamisesta ja taloudesta.
72:58 Itse ajattelenkin niin, –
73:00 että meidän täytyy löytää tähän maailman tilaan, –
73:03 meillä on tänäänkin puhuttu paljon ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta, –
73:07 löydettävä kokonaan uudenlaista ajattelua ja opittava ajattelemaan näitä asioita uudella tavoin.
73:15 Tässä mielestäni täytyy kaikkien ääni tulla kuuluviin.
73:19 On tutkijoita, asiantuntijoita, kokijoita, taiteilijoita.
73:23 Toivon, että kaikkia meitä täällä tarvitaan, että löydämme kokonaan uudenlaisia tapoja ja ajatuksia.
73:30 Kiitos omasta puolestani. Tämä on jotenkin toivoa antavaa tässä maailmantilanteessa, –
73:35 ja kun seuraa muun muassa vaalikeskusteluita, –
73:37 että olisivatpa nämä vaalipaneelitkin yhtä laadukkaita kuin meillä oli tänään, –
73:41 koska oma ajatteluni tästä laajentui ainakin. Kiitos kaikille, ja kiitos myös Anulle ja Jaakolle, –
73:48 että te olette olleet meidän kanssa yhteistyössä ja että olemme saaneet järjestää tämän tilaisuuden teidän tiloissa.
73:57 – Kiitokset myös teille yleisö, koska ilman teitä meillä ei olisi tätä hienoa tilaisuutta.
74:04 Tämä striimauksen tallenne tulee olemaan rahamuseon kanavalla YouTubessa, ilman teatteriesitystä.
74:12 Kaikki muu tulee olemaan siellä paitsi teatteriesitys.
74:17 Kiitokset sinulle, Minna, –
74:22 muille Takuusäätiön ja Marttaliiton ihmisille, sekä tietenkin Anulle ja Jaakolle.
74:31 Sekä kollegalleni Linda Lopperille, jonka kanssa olemme tätä hienoa Kestävä rahasuhde -hanketta –
74:38 menestyksekkäästi luotsanneet.
74:43 Oliko, Minna, sinulla vielä muuta?
74:48 – Jos huomenna kysyttäisiin, varmaan tulisi paljon jäsennellympää ajattelua, –
74:53 mutta ehkä itse nostaisin vielä yhden. Kiitosten jälkeen tuli mieleen myös, –
74:58 että talousosaaminen ei ole pelkästään tämän hetken tilaisuutta, vaan me voimme oikeasti muuttaa maailmaa.
75:05 Ehkä tämä on vielä se loppukaneetti tähän.
75:09 – Hieno loppukaneetti. Tilaisuus on päättynyt.
